Pjotr Jeršov
Pjotr Pavlovitš Jeršov (ven. Пётр Павлович Ершов), (6. maaliskuuta (J: 22. helmikuuta) 1815 Bezrukovon kylä, Išimin piirikunta, Tobolskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta — 30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1869 Tobolsk, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kirjailija.[1]
Hänen tunnetuin teoksensa on saturunoelma Pieni kyttyräselkäinen hevonen (Taikahevonen) (ven. Конёк-Горбунок, Konjok-Gorbunok).[1]
Suku ja koulutus
muokkaaPjotr Jeršov syntyi virkamiesperheeseen Bezrukovon kylässä lähellä Išimin kaupunkia. Hänen vanhempansa olivat virkamies Pavel Aleksejevitš Jeršov ja Jefimija Vasilijevna Jeršova. Perheessä oli 12 lasta, joista vain Pjotr ja vanhempi veli Nikolai elivät aikuisiksi. Jeršov vietti nuoruutensa Berjozovossa. Hän kävi kimnaasia Tobolskissa vuosina 1827–1831 ja opiskeli oikeustiedettä ja filosofiaa keisarillisessa Pietarin yliopistossa vuosina 1831–1836.[2][3]
Isänsä kuoleman jälkeen Jeršov palasi vuonna 1836 Tobolskiin kymnaasinopettajaksi, sitten tarkastajaksi ja hänestä tuli koulun rehtori vuonna 1858. Hän koki elämänsä aikana useita menetyksiä: vuonna 1834 kuolivat hänen isänsä ja ainoa veljensä Nikolai, vuonna 1838 kuoli hänen äitinsä.[2][3]
Yksityiselämä
muokkaaVuonna 1845 hänen ensimmäinen vaimonsa Serafima Aleksejevna Leštševa kuoli synnytykseen ja ainoa tytär Serafima Jeršova kuoli pienokaisena. Hänen toinen vaimonsa Olimpiada Vasilijevna Kuzmina kuoli vuonna 1852 ja heillä oli kolme tytärtä Ljudmila, Olga ja Julia. Hän meni kolmannen kerran naimisiin kenraalimajurin tyttären Jelena Nikolajevna Tšerkasovan kanssa, joka oli valmistunut upseerien tyttärille tarkoitetusta Katariina-instituutista Pietarissa.[2][3]
Jeršovin viidestätoista lapsestaan vain kuusi saavutti aikuisiän.[2][3]
Kirjallinen ura
muokkaaOpiskeluvuosinaan hän kirjoitti tunnetuimman teoksensa, runoelman Pieni kyttyräselkäinen hevonen (Taikahevonen) (ven. Конёк-Горбунок, Konjok-Gorbunok, 1834). Aleksandr Puškin ylisti jambimittaista runoelmaa ja ilmoitti, ettei hän enää kirjoittaisi satuja, koska Jeršov pystyy siihen paremmin. Runoelma pohjautuu kansansatuun Tulilintu. Sensuuri kielsi runoelman yli 20 vuoden ajaksi, koska siinä tsaari esittäytyi tyhmyrinä.[1]
Jeršov kirjoitti vielä useita runoelmia ja novelleja sekä näytelmän, mutta mikään niistä ei saavuttanut Pienen kyttyräselkäisen hevosen suosiota. Runoelmasta on tehty lukuisia sovituksia:
- Cesare Pugni: baletti 1864 (varhaisin koreografia Arthur Saint-Léon)
- Aleksandr Rou: näytelmäelokuva (1941)
- Rodion Štšedrin: baletti 1955 (myös elokuvaversiona)
- Ivan Ivanov-Vano: piirroselokuva (1947)
- Ivan Ivanov-Vano: piirroselokuva (1975)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Suni, Timo. Toim. Ekonen, Kirsti & Turoma, Sanna: ”Luku 3. Romantiikan kuohuissa kansalliseen omaleimaisuuteen: 1800-1840. Proosan aika koittaa. 1830-luvun suosikkikertojia”, Venäläisen kirjallisuuden historia, s. 245. Gaudeamus, 2015. 2. painos. ISBN 9789524953450
- ↑ a b c d гл. ред. Осипов, Ю. С. / päätoimittaja Osipov, Ju. S.: Ершов Пётр Павлович. Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / / Jersov Pjotr Pavlovits. Suuri venäläinen tietosanakirja: [35 nidettä]. М. : Большая российская энциклопедия / Moskova: Suuri venäläinen tietosanakirja, 2004-2017.
- ↑ a b c d Ершов, Петр Павлович. Энциклопедический словарь Брокгауза и Ефрона : в 86 т. (82 т. и 4 доп.). Т. XIa. / Jersov, Petr Pavlovits. Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron, 86 osaa (82 osaa ja 4 lisäosaa). Osa XIa. s. 680. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Jeršov-sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Конёк-Горбунок (venäjäksi)