Avaa päävalikko

Pirjo Mäkelä

suomalainen lääketieteilijä

Pirjo Helena Mäkelä (o.s. Hautala, 16. joulukuuta 1930 Lahti[2]22. marraskuuta 2011[3]) oli suomalainen bakteriologian tutkija ja akateemikko. Hänen tutkimusryhmänsä kehitti rokotteita, joista esimerkkinä epidemiauhan alla vuonna 1973 nopeasti kehitetty aivokalvontulehdusrokote. Mäkelä sai 11. helmikuuta 2003 ensimmäisenä suomalaisena naisena tieteen akateemikon arvonimen[4].

Pirjo Mäkelä
Pirjo Mäkelä tammikuussa 2009.
Pirjo Mäkelä tammikuussa 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt 16. joulukuuta 1930
Lahti
Kuollut 22. marraskuuta 2011 (80 vuotta)
Kansallisuus suomalainen
Arvonimi akateemikko
Koulutus ja ura
Tutkinnot LL, Helsingin yliopisto, 1955
LKT, Helsingin yliopisto, 1961
Väitöstyön ohjaaja Joshua Lederberg (post-doc)
Instituutti Kansanterveyslaitos
Stanfordin yliopisto
Tutkimusalue bakteriologia; diagnostiikka ja infektiotautien seuranta, mikrobigenetiikka
Tunnetut työt Hib-konjugaatti- ja pneumokokkikonjugaattirokotteet, geenien vaikutuksen bakteerien lipopolysakkaridin rakenteeseen selvittäminen
Palkinnot Robert Koch -palkinto (1969)
Matti Äyräpään palkinto (1980)
MTV:n kulttuuripalkinto 1988[1]
Tieteen akateemikko (2003)

Mäkelä pyrki erityisesti auttamaan kehitysmaiden lapsia ja työskenteli rokotusohjelmissa muun muassa Bangladeshissa ja Filippiineillä. Hän oli Kansanterveyslaitoksen (ja sen edeltäjien) bakteriologian osaston johtaja ja professori 1965–1991 sekä infektiotautien yksikön päällikkö 1992–1996.[2] Mäkelä toimi myös Englannissa ilmestyvän Microbial Pathogenesis -aikakauslehden päätoimittajana ja tuotti uransa aikana yli 200 julkaisua[5].

Sisällysluettelo

KoulutusMuokkaa

Mäkelä kirjoitti ylioppilaaksi 1949. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1955 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1961. Kliinisen mikrobiolääketieteen erikoislääkäri hänestä tuli 1963.[2]

PerhesuhteetMuokkaa

Mäkelän vanhemmat olivat lehtori Yrjö Eerikki Hautala ja Alli Alexandra Räikkä. Hän oli vuodesta 1954 naimisissa bakteeriopin ja serologian professori Olli Mäkelän kanssa.[6] Mäkelälle syntyi neljä lasta. Hänen nuorimmaisensa Tomi Mäkelä on biokemian ja molekyylibiologian professori.[2]

TunnustuksetMuokkaa

Mäkelä sai Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1989.

JulkaisujaMuokkaa

  • Mäkelä, Mäkelä, Wager, Vaheri: Lääketieteellinen mikrobiologia. Duodecim, 1975.

LähteetMuokkaa

  1. MTV:n kulttuuripalkinto professori Pirjo Mäkelälle. Helsingin Sanomat, 3.2.1989, s. 24. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. a b c d Korppi-Tommola, Aura: Mäkelä, Pirjo (1930 – 2011) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 24.11.2011). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 23.11.2011.
  3. Tieteen akateemikko Pirjo Mäkelä on kuollut YLE Uutiset. 23.11.2011. Viitattu 23.11.2011.
  4. Onnea akateemikko Pirjo Mäkelä! Kansanterveys-lehti. 10.1.2004. KTL. Viitattu 13.5.2008.
  5. Pirjo Mäkelä, kansanterveyden uranuurtaja 1930– Tiedenaisia. Helsingin yliopisto. Viitattu 13.5.2008.
  6. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 409. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.

Aiheesta muuallaMuokkaa