Pikkjärv (Karula)
Pikkjärv (Karula) (myös Jaaska järv, Karula Pikkjärv, Pikkerijärv)[2] on Virossa Valgamaalla Valgan kunnassa sijaitseva järvi.[2][3]
| Pikkjärv (Karula) | |
|---|---|
 Kuva länsirannasta itäänpäin |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Valgamaa |
| Kunnat | Valgan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Ärnu jõen valuma-alue |
| Laskuoja | Vareseoja |
| Järvinumero | VEE2131900 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 51,8 m |
| Rantaviiva | 8,166 km |
| Pinta-ala | 36,5 ha[1] |
| Keskisyvyys | 4,9 m |
| Suurin syvyys | 12,6 m |
| Valuma-alue | 30,4 km² |
 Pikkjärv (Karula) |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärvi on syntynyt viimeisen jääkauden loppupuolella syntyneeseen jäätikköjokiuomaan. en pinta-ala on 40 hehtaaria ja se on 3,0 kilometriä pitkä ja 150 metriä leveä. Siihen laskee monia ojia, joista huomattavimmat ovat Lõksu ojan ja Vissi ojan yhteinen laskuoja, joka laskee järven länsipäähän, etelärantaan laskeva Ruuna kraav, joka tulee siihen etelästä, ja itäpäähän laskeva ja myös etelästä tuleva Sanna kraav. Järven läpi virtaa Vareseoja (Varõssõ oja), joka saa aluunsa viiden kilometrin päässä ja laskee järven itäpäähän. Se jatkaa kulkuaan järven keskikohdassa pohjoiseen työntyvän Vesijärven (Myllyjärvi) lahden pohjoispäästä, ja yhtyy kolmen kilometrin päässä Väherun kylässä Ämu jõgeen. Järven valuma-alueen laajuus on 30,4 neliökilometriä.[2][3][4]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 4,9 metriä ja suurin syvyys 12,6 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0019 kuutiokilometriä eli 1,9 miljoonaa m³ [5]. Järven rantaviivan pituus on 8,2 kilometriä ja rannat ovat peltojen, niityjen ja metsärantojen vuorottelua. Järven kummatkin päät ovat suomaata. Jäven lähiympäristössä sijaitsee kymmen maatilaa.[2][3]
Järven luokittelu ja ekologia
muokkaaJärvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[2]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja se on rehevöitynyt.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri
urlpuuttuu. Estonian Environmental RegisterUrl. Tieto on haettu Wikidatasta. - ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Pikkjärv (Karula) (vee2131900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 17.3.2017. (viroksi)
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Pikkjärv (Karula) (viroksi), viitattu 30.3.2017
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!