Pikakirjoittaja (hyönteinen)

kovakuoriaislaji

Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus) on männyissä elävä kaarnakuoriainen.

Pikakirjoittaja
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Erittäin uhanalainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Alaheimo: Kaarnakuoriaiset Scolytinae
Tribus: Ipini
Suku: Kirjanpainajat Ips
Laji: sexdentatus
Kaksiosainen nimi

Ips sexdentatus
(Börner, 1776)

Katso myös

  Pikakirjoittaja (hyönteinen) Wikispeciesissä
  Pikakirjoittaja (hyönteinen) Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Pikakirjoittaja on 6–8 mm pitkä,[2] väriltään tummanruskea.[3] Sen peitinsiipien takaosassa on peräkuoppa, jonka reunoilla on kuusi hammasparia.

Levinneisyys muokkaa

Lajia esiintyy Aasiassa ja Euroopassa. Suomessa lajia esiintyy maan pohjoisosissa, Oulun eteläpuolella se on harvinainen.[2]

Lisääntyminen muokkaa

Koiras kaivaa puuhun sisäänmenoaukon ja siitoskammion. Se parittelee tavallisesti 2–4 naaraan kanssa. Naaraat kaivavat 20–50 cm pitkiä ja 4–5 mm leveitä käytäviä,[2]joiden reunoille ne laskevat munansa. Munista kuoriutuvat toukat kovertavat kukin oman käytävänsä, jonka päähän ne koteloituvat.

Haitat muokkaa

Lajista aiheutuu jonkin verran haittaa metsätaloudelle. Kasvavalle metsälle pikakirjoittajasta aiheutuu harvoin vahinkoa, mutta kaadetussa puutavarassa se saa aikaan sinistymistä tuomalla puuhun mukanaan sinistäjäsientä.[4]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Pikakirjoittaja – Ips sexdentatus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. a b c Heliövaara 1998, s. 54
  3. Kimoto & Duthie-Holt, s. 76
  4. Nuorteva 1982, s. 48

Aiheesta muualla muokkaa