Wikipedia

Pia Letto-Vanamo

Pia Tellervo Letto-Vanamo (o.s. Letto, s. 1954)[1] on suomalainen oikeustieteilijä.

Elämä ja ura muokkaa

Letto-Vanamo väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1989 väitöskirjallaan Suomalaisen asianajajalaitoksen synty ja varhaiskehitys.[1] Hänen opettajanaan toimi Hekki Ylikangas.[2]

Letto-Vanamo on toiminut muun muassa Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden virkaa tekevänä professorina vuosina 1990–1994, Lundin yliopiston oikeushistorian professorina vuosina 2010–2012 sekä Helsingin yliopiston Kansainvälisen talousoikeuden instituutin (KATTI) johtajana vuodesta 2001 alkaen ja tutkimusjohtajana vuodesta 2012 alkaen. Hän toimi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusasioista vastaavana varadekaanina vuosina 2010–2013 ja ensimmäisenä naisena dekaanina vuosina 2018–2021. Lisäksi hän on toiminut Lakimies- ja Oikeus-lehtien päätoimittajana. Letto-Vanamo jäi eläkkeelle kesällä 2022.[3][4][1]

Letto-Vanamon tutkimus on sijoittunut pääosin oikeushistorian ja -vertailun alalle, ja häntä on luonnehdittu erityisen tuotteliaaksi, laaja-alaiseksi ja kansainväliseksi tutkijaksi. Hänen tuotannossaan ovat korostuneet etenkin suomalaisen oikeuden ja oikeustieteen eurooppalaiset ja pohjoismaiset yhteydet, Euroopan oikeushistoria sekä Euroopan integraation historia. Hän on tutkinut muun muassa lakimiesprofessiota, tuomioistuinmenettelyä, oikeudellisia käsitteitä ja oikeuskulttuurin eurooppalaistumista.[3][4]

Letto-Vanamolle on myönnetty Lundin yliopiston ja Turun yliopiston kunniatohtorin arvot, ja vuonna 2009 Helsingin yliopiston rehtori myönsi hänelle professorin arvonimen. Hänelle on myös myönnetty Gentin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ehdotuksesta Sarton-mitali vuonna 2008 ja Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Allan Serlachius-Särkilahti -palkinto vuonna 2017[5]. Vuonna 2022 hänestä teetettiin Marjatta Tapiolan maalaama muotokuva Helsingin yliopiston Galleria Academica -muotokuvakokoelmaan.[3][4]

Julkaisuja muokkaa

  • Suomalaisen asianajajalaitoksen synty ja varhaiskehitys: Oikeushistoriallinen tutkimus. Väitöskirja. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1989. ISBN 951-855-108-1.
  • Suomen oikeushistorian pääpiirteet: Sukuvallasta moderniin oikeuteen. Helsinki: Gaudeamus, 1991. ISBN 951-662-526-6.
  • Käräjäyhteisön oikeus: Oikeudenkäyttö Ruotsi-Suomessa ennen valtiollisen riidanratkaisun vakiintumista. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1995. ISBN 951-45-7244-0.
  • Oikeuden Eurooppa: Luentoja oikeushistoriasta. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1995. ISBN 951-45-7165-7.
  • Eurooppa oikeusyhteisönä: Yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki: Katti, 1998. ISBN 951-45-8403-1.
  • Letto-Vanamo, Pia; Tamm, Ditlev: Oikeuden maailma: Näkökulmia oikeuskulttuureihin. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 2015. ISBN 978-951-855-343-7.
  • Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2020. ISBN 978-951-51-2558-3.
  • Letto-Vanamo, Pia; Tamm, Ditlev: 80 kertomusta oikeudesta: Juridiikan kulttuurihistoriaa keskiajalta nykypäiviin. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 2023. ISBN 978-951-855-716-9.

Lähteet muokkaa

  • Kangas, Urpo (toim.): Oikeustiede Suomessa 1900–2000. Juva: WSOY, 1998.
  • Frände, Dan; Mäenpää, Olli; Korpisaari, Päivi (toim.): Oikeuden historiasta tulevaisuuden Eurooppaan: Pia Letto-Vanamo 60 vuotta. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 2014.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c Kangas (toim.) 1998, s. 481
  2. ↑ Kangas (toim.) 1998, s. 188
  3. ↑ a b c Professori Pia Letto-Vanamon muotokuva paljastettiin Alma Talent. Viitattu 29.11.2023.
  4. ↑ a b c Frände, Mäenpää, Korpisaari (toim.) 2014, s. VII–VIII
  5. ↑ Allan Serlachius-Särkilahti -palkinto Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 29.11.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pia_Letto-Vanamo&oldid=22263169”