Avaa päävalikko

Petrálonan luola (kreik. Σπήλαιο Πετραλώνων, Spílaio Petralónon) on luola ja paleoliittisen kauden arkeologinen kohde Chalkidikín niemimaalla Kreikassa.[1] Se tunnetaan niin kutsutusta Petrálonan kallosta, joka on yksi koko Euroopan varhaisimpia ihmislöytöjä ja vähintään noin 200 000–400 000 vuotta vanha.[2][3] Luola sijaitsee Néa Propontídan kunnassa noin 800 metriä koilliseen Petrálonan kylästä, josta se on saanut nimensä, ja noin 50 kilometriä kaakkoon Thessalonikista.[4]

Petrálonan luola
Σπήλαιο Πετραλώνων
Petrálonan luolaa.
Petrálonan luolaa.
Sijainti

Petrálonan luola
Koordinaatit 40°22′23″N, 23°10′04″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Petrálona, Néa Propontída, Chalkidikí, Keski-Makedonia
Historia
Tyyppi luola
Kulttuuri paleoliittinen kulttuuri
Pinta-ala 10 400 m²
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Petrálonan luola Commonssissa

Luola ja sen tutkimushistoriaMuokkaa

 
Petrálonan luolan arkeologisen kohteen sisäänkäynti.
 
Rekonstruktio Petrálonan kallosta ja luurangosta. Petrálonan antropologinen museo.

Petrálonan luola sijaitsee kalkkikivisen Katsíka-vuoren, jonka korkeus on noin 700 metriä, länsirinteessä noin 300 metrin korkeudella merenpinnasta.[1] Luola on vuoren halkeamassa, jonka arvioidaan syntyneen jurakaudella noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Itse luola on muodostunut mioseeni- tai plioseenikaudella arviolta noin 5 miljoonaa vuotta sitten. Luolassa on lukuisia kammioita ja käytäviä ja paljon stalagtiitteja ja stalagmiitteja. Koko luolaston pinta-ala on noin 10 400 neliömetriä ja käytävien yhteispituus noin 2 kilometriä. Lämpötila luolassa pysyy läpi vuoden noin 17 °C.[4][5]

Luolan löysi Petrálonan kylän asukas Fílippos Chantzarídis vuonna 1959. Luolan suuaukko oli tukkiutunut, ja sen sisältä löytyi mahdollisesti satoja tuhansia vuosia suljettuna ollut tila. Luolasta tuli kuuluisa, kun tutkijat löysivät sieltä niin kutsutun Petrálonan kallon 15. syyskuuta 1960 Chrístos Sarigiannídiksen johdolla. Luolan järjestelmälliset tutkimukset alkoivat vuonna 1965[6][7] ja jatkuivat vuoteen 1976. Luola avattiin yleisölle vuonna 1979.[4]

Kallon lisäksi luolasta on löydetty muun muassa leijonien, hyeenoiden, karhujen, pantterien, norsujen, sarvikuonojen, piisonien, peurojen, hevoseläinten sekä lukuisten lintu-, jyrsijä- ja lepakkolajien fossiileja.[1] Luolassa on myös varhaisimmat tunnetut merkit ihmisen tulenkäytöstä[8] sekä kaksi luolamaalausta, joista toinen esittää karhua ja toinen syömässä olevia ihmisiä. Luolassa ei kuitenkaan ole varmoja merkkejä siitä, että ihmiset olisivat varsinaisesti asuneet siellä.[9]

Luolan yhteydessä toimii Petrálonan antropologinen museo. Siellä on luolasta tehtyjä löytöjä sekä rekonstruktioita luolasta ja sieltä tehdyistä löydöistä, mukaan lukien fossiileita sekä luisia ja kivisiä esineitä. Petrálonan kallo on esillä Thessalonikin Aristoteles-yliopiston geologian ja paleontologian museossa. Siitä on kopio luolassa alkuperäisellä paikalla.[10][3][4]

Petrálonan kalloMuokkaa

 
Petrálonan kallo.

Petrálonan kallo oli osa luurankoa, joka on myös säilynyt osittain. Se kuului noin 25–35-vuotiaalle naiselle.[3] Kalloon kuuluu ihmiskallon yläosa ilman alaleukaa. Kallon ja luurangon arvioidaan kuuluneen Homo heidelbergensis -lajin ihmiselle. Näin se olisi edustanut siirtymävaihetta Homo erectus -ihmisestä Homo neanderthalensis -ihmiseen. Erään arvion mukaan ruumis olisi päätynyt luolaan alun perin mahdollisesti hyeenoiden tuomana.[2][4]

Kallon iänmääritys perustuu luolan stratigrafian eli arkeologisten kerrostumien tutkimukseen, jokaisessa kerroksessa tavatun paleofaunan jäänteiden tutkimukseen, luolasta löydettyjen luiden ja tuhkan radiohiiliajoitukseen sekä stalagmiittien eli tippukivien ajoitukseen.[1] Tärkein alaraja kallon iälle on se, että kallon päälle oli kehittynyt stalagmiittimuodostumaa, jonka iäksi on arvioitu 160 000–240 000 vuotta. Kallon itsessään arvioidaan olleen vanhempi, ja sen iäksi esitetään yleensä noin 200 000–400 000 vuotta.[2][9] Suurimmillaan kallon iäksi on esitetty jopa 700 000 vuotta.[1][8] Ajoituksesta kiistellään tutkijoiden parissa edelleen.[8] Ajoituksen ongelmista huolimatta kallo on varhaisin Kreikasta tehty ihmislöytö ja myös yksi koko Euroopan varhaisimmista.[2][4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e The Petralona Cave: Brief introduction The Petralona Cave. Viitattu 21.8.2017.
  2. a b c d Runnels, Curtis Neil & Murray, Priscilla: Greece Before History: An Archaeological Companion and Guide, s. 14–15. Stanford University Press, 2001. ISBN 080474050X. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c Petralona Cave Visit Halkidiki. Viitattu 21.8.2017.
  4. a b c d e f Petralona Cave Visit Greece. Viitattu 21.8.2017.
  5. Few words about the Cave of the Petralonian Archanthropinae The Petralona Cave. Viitattu 21.8.2017.
  6. The discovery of Petralona man The Petralona Cave. Viitattu 21.8.2017.
  7. The discovery of the Petralona Cave The Petralona Cave. Viitattu 21.8.2017.
  8. a b c New Information on the Petralona Skull Controversy Ancient Origins. Viitattu 21.8.2017.
  9. a b The Petralona Cave: Home of the 200,000-Year-Old Man Greece Is. Viitattu 21.8.2017.
  10. Museum's General information The Petralona Cave. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Petralona Cave. Arkeologisen kohteen verkkosivut. (kreikaksi) (englanniksi)