Pesäkortti

Pesäkortti on Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon lintujen pesinnän tutkimiseen ja seurantaan kehitetty kortti.

Rastaskerttusen pesä

Suomen Tiedeseura aloitti pesäkorttitutkimuksen vuonna 1953 professori Lars von Haartmanin aloitteesta. Esimerkkinä oli Ison-Britannian The British Trust for Ornithology (BTO) järjestön vastaava pesäkorttitutkimus (The Nest Record Scheme). Alkuvuosina von Haartman säilytti ja hoiti korttiarkistoa kotonaan tai työpaikallaan, ja hän myös laati tieteellisiä artikkeleita arkiston aineistosta. Myöhemmin Eläinmuseo otti pesäkorttiarkiston kokoelmiinsa.

Täytettyjä pesäkortteja on noin 200 000 ja edustettuna on 230 lintulajia (2000-luvun alku). Yhteensä korteille on tallennettu pesäkäyntejä yli puoli miljoonaa. Kortti on tukevaa kartonkia ja kooltaan nykyisin A5. Varhaisemmat kortit olivat A6-kokoa. Pesäkortteja voivat täyttää sekä lintuharrastajat että -tutkijat. Edellytyksenä on, että tunnistaa varmuudella lintulajin, eikä häiritse tarpeettomasti linnun pesintää.

Lähteet

• Haartman, Lars von 1974: Finnish nest records. - Ornis Fennica 51:48–58.
• Pesäkorttitutkimus (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

• BTO:n kotisivu (englanniksi)
• Haartman, Lars von 1969: The nesting habits of Finnish birds I. Passerines. 1–187. - Commentationes Biologicae. Societas Scientiarum Fennica. Helsinki.