Permin Komi
Permin Komin piirikunta (ven. Ко́ми-Пермя́цкий о́круг, Komi-Permjatski okrug, komipermjakiksi Коми-Пермяцкöй округ, Komi-Permjatsköi okrug tai Перым-Коми кытш, Perym-Komi kytš) on Permin aluepiiriin kuuluva hallintoalue Venäjällä. Vuoteen 2005 saakka se muodosti Permin alueeseen kuuluneen Permin Komin autonomisen piirikunnan, joka oli yksi Venäjän federaation subjekteista. Piirikunnan keskus on Kudymkarin kaupunki. Hallintoalueen pinta-ala on 32 770 neliökilometriä, ja siellä oli vuonna 2008 asukkaita 128 700 henkeä.
| Permin Komin piirikunta Коми-Пермяцкöй округ Коми-Пермяцкий округ |
|
|---|---|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Permin Komin sijainti Venäjän kartalla |
|
| Perustettu | 26. helmikuuta 1925 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kudymkar |
| Pinta-ala | 32 876 km² |
| Väkiluku (2003) | 146 527 |
| – väestötiheys | 4,5 as./km² |
Maantiede ja luonto
muokkaaPermin Komi sijaitsee Permin aluepiirin luoteisosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Komin tasavaltaan ja lännessä Kirovin alueeseen.
Piirikunta kuuluu Kaman vesistöalueeseen. Kaman yläjuoksu virtaa alueen halki länsi-itä suunnassa. Sen tärkeimmät sivujoet ovat Inva, Kosa, Leman, Lupja ja Vesljana. Järvet ovat yleensä jokien muodostamia.
Pinnanmuodostukseltaan alue on tasaisen kumpuilevaa. Pohjoisessa sijaitsee Pohjois-Venäjän selänteen muodostama vedenjakaja, jonka korkein kohta on 270 metriä. Lännessä sijaitseva Ylä-Kaman harjanne on korkeimmillaan 280 metriä merenpinnasta. Suurin osa alueesta on alavaa.
Ilmasto on mantereinen. Talvi on kylmä ja luminen, kesä lämmin ja melko lyhyt. Tammikuun keskilämpötila on –15,7° (Kudymkar) – –16,7° (Gainy) ja heinäkuun 17,6° – 17,3°. Vuotuinen sademäärä on 500–550 millimetriä. Talven lumipeite on 60–75 senttimetrin ja pohjoisessa jopa metrin paksuinen.
Maaperä on etupäässä podsolimaannosta, Kudymkarin seudulla savi- ja hietasaviperäistä podsoli- ja turvemaannosta, paikoitellen suoperäistä podsolia ja turvetta. Alueen pinta-alasta yli 80 % on taigametsää, jossa yleisin puulaji on kuusi ja pohjoisessa mänty. Soita on noin 5 % pinta-alasta.
Eläimistö on tyypillistä taigavyöhykkeelle, mutta etelästä on levinnyt myös uusia lajeja kuten hilleri, rusakko ja harmaamyyrä. Riistaelämiä ovat orava, jänikset, kärppä, kettu, näätä, pyy, metso, teeri sekä erilaiset vesilinnut. Majava-, peura- ja hirvikannat ovat elpymässä.[1]
Väestö
muokkaaPiirikunnan asukasluku oli 128 700 henkeä vuonna 2008. Kaupunkiväestön osuus on 24,1 %.[2]
Permin Komi on Venäjän ainoa alue, jossa suomalais-ugrilainen kansa muodostaa yli puolet väestöstä. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 59 % on komipermjakkeja, 38 % venäläisiä ja loput muun muassa tataareja, ukrainalaisia ja valkovenäläisiä.[3]
Piirikunnan koko väestöstä 98,4 % osaa venäjää ja 51,6 % komipermjakkia. Komipermjakeista 97,4 % osaa venäjää ja 83,1 % komipermjakkia. Venäläisistä komipermjakkia puhuu 6,0 %.[3][4]
Hallinto
muokkaaVuoteen 2005 saakka Permin Komin autonominen piirikunta kuului Permin alueeseen, mutta oli samalla suoraan yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista, jollainen myös Permin alue oli.
Huhtikuussa 2007 vahvistetun Permin aluepiirin peruskirjan mukaan Permin Komi kuuluu Permin aluepiiriin erityisen piirikunnan statuksen omaavana hallintoalueena, joka säilyttää entiset rajansa. Piirikunnan hallinnollinen keskus on Kudymkarin kaupunki. Lisäksi siihen kuuluvat Gainyn, Jurlan, Jusvan, Kosan, Kotšovon ja Kudymkarin kunnallispiirit. Kydymkar muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan.
Peruskirjan mukaan Permin Komista valitaan kaksi edustajaa Permin aluepiirin lainsäädäntökokoukseen. Aluepiirin toimeenpanoelinten yhteyteen perustettava Permin Komin piirikunnan asiain ministeriö vastaa piirikunnan sosioekonomisesta kehityksestä sekä koordinoi aluepiirin viranomaisten ja kunnallisten itsehallintoelinten toimintaa. Piirikunnan päämiehenä toimii ministeriön johtaja, joka kuuluu aluepiirin hallitukseen. Päämiehen nimittää aluepiirin kuvernööri.
Aluepiirin viranomaiset luovat peruskirjan mukaan edellytykset Permin komien kielen, henkisen kulttuurin ja identiteetin säilyttämistä ja kehittämistä varten. Virallisissa yhteyksissä voidaan piirikunnan alueella käyttää venäjän kielen rinnalla myös komipermjakin kieltä. Permin Komin asiain ministeriö osallistuu kansallisen identiteetin säilyttämiseen sekä äidinkielen ja kansallisen kulttuurin kehittämiseen tähtäävien ohjelmien laadintaan ja toteuttamiseen, elvyttää ja kehittää perinteisiä elinkeinoja ja käsityötaitoja, luo edellytykset äidinkielen käytölle joukkotiedotusvälineissä sekä edistää kansallisten koulutus- ja kulttuurilaitosten luomista ja toimintaa.[5]
Piirikunnan päämiehenä ja Permin Komin asiain ministerinä toimii Igor Bykariz.[6]
Talous
muokkaaPermin Komilla on suuret metsävarat ja sen alueella on 3 öljyesiintymää, joiden hyödyntäminen ei vielä ole kovin mittavaa. Piirikunta ei ole kovinkaan teollistunut. Siellä on vain jonkin verran metsä- ja puunjalostusteollisuutta sekä elintarvike- ja elektroniikkateollisuutta (lentokoneen mittareita). Vain 5 % alueen tuottamasta raakapuusta jalostetaan piirikunnassa, suurin osa viedään Permin paperi- ja sellutehtaille. Maa- ja varsinkin metsätalous ovat pääelinkeinoja. Karjatalous tuottaa maitoa ja lihaa. Alueella viljellään viljaa, perunaa ja vihanneksia. Permin Komi on viljan suhteen omavarainen. Alueen pohjoisosissa on lisäksi turkistuotantoa.
Liikennemuodoista maantieliikenne on tärkein. Kesäaikaan on myös laivaliikennettä Kamalla. Rautateitä ei ole lainkaan. Suunnitelmissa on kuitenkin rakentaa rautatie Permistä Kudymkarín kautta Komin pääkaupunkiin Syktyvkariin. Tämä rautatie myös edesauttaisi alueen öljyesiintymien hyödyntämistä. Rautatien myötä syntyisi myös yhteys Permin komien ja heidän Komin tasavallassa asuvien sukulaistensa välille. Tällä hetkellä näiden alueiden välillä ei ole yhtään suoraa liikenneyhteyttä, paitsi talvisin metsänajotiet.
Kulttuuri
muokkaaPiirikunnassa ei ilmesty ainoatakaan kominkielistä lehteä. Paikallisessa venäjänkielisessä lehdessä on kuitenkin kaksi kertaa viikossa komi-sivu. Radiosta tulee kominkielistä ohjelmaa kahdesti viikossa. Kudymkarissa toimii kominkielinen draamateatteri.
Koulutus
muokkaaKansallisissa kouluissa opetus tapahtuu komiksi. Kudymkarissa on 4 keskiasteen oppilaitosta ja 3 ammattikoulua. Omasta yliopistostakin haaveillaan.
Historia
muokkaaPermin Komin kansallinen piirikunta perustettiin 26. helmikuuta 1925 ja myöhemmin sen nimi muutettiin autonomiseksi piirikunnaksi.
Vuonna 2004 päätettiin, että Permin Komin autonominen piirikunta liitetään Permin alueen kanssa Permin aluepiiriksi. Tämä liitos toteutui 1. joulukuuta 2005.
Lähteet
muokkaa- ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsilopedija, tom 12, s. 508. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1973.
- ↑ Otsenka tšislennosti postojannogo naselenija subjektov Rossijskoi Federatsii gks.ru. Arkistoitu 17.12.2008. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Permin aluepiirin peruskirja perm.ru. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 27.12.2008. (venäjäksi)
- ↑ Piirikunnan päämies Permin aluepiirin hallituksen sivustolla government.perm.ru. Viitattu 6.2.2009. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
muokkaa
- Lallukka, Seppo: Komipermjakit – perämaan kansa: syrjäytyminen, sulautuminen ja postkommunistinen murros. Helsinki: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, 1995. ISBN 951-707-072-1
- Permin aluepiirin Permin Komin piirikunnan asiain ministeriö (venäjäksi)
- Permin Komin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (sisältää vanhentunutta tietoa)
- Toinen vanhentunutta tietoa sisältävä sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)