Wikipedia

Perinnöllinen ominaisuus

Perinnöllinen ominaisuus tarkoittaa ominaisuutta, jonka vaihtelusta populaatiossa merkittävä osa selittyy perintötekijöillä.

Yleensä ihmisten persoonallisuuseroistaselvennä tutkimuksessa puolet selittyy geeneillä ja puolet ei-jaetulla ympäristöllä (kuten sattumat), noin 0 % (kaksosten) yhteisellä ympäristöllä.[1] ”Ei-jaetusta ympäristöstä” osa on mittausvirheitä. Kun persoonallisuusmittausten mittausvirheet eliminoitiin, geenien osuus olikin 81 % ja ei-jaetun ympäristön 19 %.[2]

Kasvatuksen, koulun, perheen sosioekonomisen aseman ja vastaavien vaikutus on siis lähellä nollaa, mutta ne voivat vaikuttaa muihin asioihin. ”Ei-jaettu ympäristö” on mittausvirhettä, mutaatioita ja muita sattumuksia, ei kaksosille yhteisiä asioita.

Ominaisuuksien perinnöllisyys päätellään muun muassa siitä, miten identtiset kaksoset ovat samankaltaisempia kuin epäidenttiset.[3]

Esimerkiksi älykkyyden eroista selittyy geeneillä lapsuudessa 45 % ja aikuisuudessa 75 %.[4][5] Yli sadan kaksos- ja adoptiotutkimuksen yhteenvedon mukaan aggressiivisuudesta 44 % ja rikollisuudesta 75 % selittyy perimälläselvennä. Väkivaltaisilla ihmisillä on yleensä pienet aivojen etuotsalohkot, jotka hillitsevät impulsseja ja vastaavat päätöksenteosta.[6]

Persoonallisuus ei riipu jaetusta ympäristöstä muokkaa

Useimpien psykologisten ominaisuuksien korrelaatio adoptiosisaruksilla on lähes nolla (”jaetulla ympäristöllä” ei näytä olevan vaikutusta). Sen sijaan geenien vaikutus on suuri: identtisten kaksosten korrelaatioita eri ominaisuuksiin olivat ulospäinsuuntautuneisuus 51 %, neuroottisuus 50 %, hyvänolon tunne 50 %, ja suvaitsevaisuus 53 %, vaarahakuisuus 50 %, autoritaarisuus 61 %, vieraantuminen 58 %. Jaettu ympäristö vaikutti ainoastaan maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen, joka ehkä onkin enemmän asenne kuin persoonallisuuspiirre. Adoptiosisarusten korrelaatio persoonallisuuksissa oli 4 %, adoptiovanhempaan 5 %.[7]

Journal of Personalityssä julkaistun kaksostutkimuksen perusteella perimä vaikuttaa persoonallisuuteen eniten. Suurin vaikutus oli itsekuriin, sitten sosiaalisiin ja oppimistaitoihin sekä tarkoituksen tunteeseen.[8]

Mittausvirheen osuus muokkaa

Osa ei-jaetusta ympäristösta on mittausvirhettä. Riemann ja Kandler (2010) eliminoivat mittausvirheen laskemalla eri persoonallisuusmittausten, kuten itsearviot ja vertaisarviot, latentit muuttujat. Tällöin ei-jaetun ympäristön osuus pieneni ja perimän osuus vastaavasti kasvoi.[2]

Viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä geenien ja ei-jaetun ympäristön osuudet olivat tällöin keskimäärin 81 % ja 19 %: ekstroversio 86 %, 14 %; avoimuus kokemuksille 92 %, 8 %; sovinnollisuus 85 %, 15 %, tunnollisuus 81 %, 19 % ja neuroottisuus 59 %, 41 %. Jaetun ympäristön osuus oli mitätön.[2]

Asenteet periytyvät sekä sosiaalisesti että biologisesti muokkaa

Twin Research -lehdessä julkaistun kaksostutkimuksen perusteella sosiaaliset asenteet periytyvät sekä sosiaalisesti että geneettisesti, persoonallisuus lähinnä vain geneettisesti. Kumppanit valikoituvat paljolti asenteiden samankaltaisuuden mukaan muttei juuri lainkaan persoonallisuuden samankaltaisuuden mukaan (”assortative mating”).[9]

Toisaalta biologisesti periytyvimmät asenteet kuten poliittiset mieltymykset vaikuttavat paljon enemmän, jopa asuinpaikan ja kumppanin valintaan, kuin heikommin periytyvät. Useimpiin asenteisiin silti ympäristö, etenkin ei-jaettu (”sattumat”) vaikuttaa perimää enemmän.[10]

Kaksostutkimus vuodelta 2001 totesi, että 26 asennetta 30:stä oli huomattavan periytyviä, joskin alle puoliksi, ehkä korreloivien persoonallisuuspiirteiden periytyvyyden kautta. Esimerkiksi (huomattavan periytyvät) urheilulliset kyvyt saattoivat luoda positiivisemman asenteen urheiluun. Asenteiksi laskettiin jopa asenteet kirjojen lukemiseen, maahanmuuttopolitiikkaan ja vuoristorata-ajeluihin.[10]

Lapsuusiän konservatismi ja uskonnollisuus periytyvät suurelta osin sosiaalisesti (kasvatus)vanhemmilta ja muutenkin jaetulta ympäristöltä mutta biologisesti konservatismi vain jonkin verran ja uskonnollisuus ei juuri lainkaan. Toisaalta iän myötä perimän vaikutus kasvaa ja jaetun ympäristön vaikutus laskee kuten älykkyydenkin osalta.[10]

Onnellisuus ei juuri riipu olosuhteista muokkaa

Ihmisen onnellisuudesta 50 % riippuu geeneistä, 40 %:iin voi itse vaikuttaa ja vain 10 % riippuu ulkoisista olosuhteista kuten varallisuus, terveys, työllisyys, siviilisääty, ikä, sukupuoli, etninen tausta, lapsuustraumat, liikenneonnettomuudet, arvovaltaiset voitot, valtio, kulttuuri ja elämän tapahtumat.[11][12]

Älykkyys muokkaa

Vanhempien tulot ennustavat voimakkaasti lasten SAT-pisteitä. Puolet tästä selittyy älykkyydellä.[13]

Koulumenestys periytyy 62-prosenttisesti Iso-Britanniassa muokkaa

Laajan brittikaksostutkimuksen perusteella koulu- ja kotiolot selittivät yhteensä 26 % koulumenestyksestä, perimä 62 %. Älykkyyden periytyvyys selitti tästä puolet. Lopun selittivät muun muassa persoonallisuuden, käytöshäiriöiden, terveyden, hyvinvoinnin ja oman pysyvyyskäsityksen periytyvyydet, jotka olivat 35–58 %.[14][15]

Alkoholismi muokkaa

Ruotsalaistutkimuksessa alkoholismi periytyi biologisilta vanhemmilta muttei kasvatusvanhemmilta. Identtiset kaksoset myös juovat ja humaltuvat samalla tavalla ja voivat mieltyä samoihin juomamerkkeihin. Epäidenttisillä kaksosilla erot ovat suuremmat. Periytyvyys on havaittu myös rotilla.[16]

Tuloerot ja sosiaalierot muokkaa

Perheensisäiset sosiaali- ja tuloerot ovat suurempia muokkaa

Professori Pertti Tötön mukaan Yhdysvaltojen tuloeroista 3/4 on perheensisäisiä, sisarustenvälisiä tuloeroja ja vain 1/4 tuloeroista selittyy eri perheiden erisuuruisilla tuloilla. Vastaavasti myös ammatit ja koulutus vaihtelevat sisarusten välillä enemmän kuin perheestä toiseen.[17]

Geenit selittävät puolet tuloeroista muokkaa

Geenit selittävät miehillä puolet ja naisilla 40 % elinikäisistä tuloeroista. Tämä selvisi verrattaessa suomalaisten identtisten ja ei-identtisten kaksosten tuloeroja.[18]

Tulot ja koulutus eivät paljonkaan riipu jaetusta ympäristöstä muokkaa

Vanhempien tulot ja koulutus ennustavat voimakkaasti biologisten mutta heikosti tai ei lainkaan adoptiolasten tuloja ja koulutusta. Tämä havaittiin tutkimalla Holt-adoptiopalvelun lapsia, koska se sijoitti lapset satunnaisesti perheisiin.[19][20][13]

Politiikka ja periytyvyys muokkaa

Monesti vasemmistolaiset eivät pidä käyttäytymisen selittämisestä biologialla, poikkeuksena homoseksuaalisuus, jonka vasemmistokin hyväksyy paljolti synnynnäiseksi. Moni pelkää, että biologiset selitykset johtavat epätasa-arvoiseen suhtautumiseen ja oikeuttaa vääryyksiä. Professori Steven Pinkerin mukaan usko tasa-arvoiseen kohteluun ei edellytä uskoa täyteen samanlaisuuteen.[6]

Periytyvyyden poliittinen historia Suomessa muokkaa

Professori Jaakko Kaprion mukaan 1970-luvulla Suomessa oli melkein mahdotonta sanoa ihmisten olevan geneettisesti erilaisia. Suomen Akatemiakin rahoitti vain tutkimuksia, joissa oletettiin ihmisen olevan tyhjä taulu, jota yhteiskunta voi muokata ja poistaa kaikki ihmisten erot. Nyt tiedetään, että melkein joka ilmiössä on mukana genetiikkaa ja biologiaa.[3]

Poliittisten asenteiden periytyvyys muokkaa

Ruotsalaistutkimus vuodelta 2009 osoittaa myös, että asenteet siirtolaisuutta kohtaan periytyy voimakkaasti (60 %). Geenien osuus on 53 %, jaetun ympäristön 7 % ja sattuman osuus 40 %. Tutkimus myös paljastaa seuraavat muut periytyvyydet (geenit + jaettu ympäristö) poliittisissa näkemyksissä:

  • Näkemykset siirtolaisuudesta (60 %)
  • Näkemykset ulkopolitiikasta (42 %)
  • Näkemykset feminismistä (41 %)
  • Näkemykset ympäristöpolitiikasta (38 %)
  • Näkemykset talouspolitiikasta (33 %)
  • Kokemus vasemmistolaisuudesta/oikeistolaisuudesta (15 %) [21]

Kasvatuksen vaikutus muokkaa

Kasvatus tai muukaan kotiympäristö ei juurikaan selitä ihmisten tuloja, älykkyyttä, itsekontrollia, mielenterveysongelmia tai alkoholismia. Niiden takana ovat perintötekijät ja yksilöllinen ympäristö, kuten sairastetut taudit. Tiedot on saatu muun muassa kaksos- ja adoptiotutkimuksista. Adoptoidut lapset muistuttavat paljon enemmän biologisia sukulaisiaan kuin kasvinperheensä jäseniä. ”Toisen lapsen jälkeen vanhemmat alkavat uskoa geeneihin”, sanotaan. Tutkijat pitävät silti mahdollisena, että perhetaustan ääriolot voivat vaikuttaa mainittuihin ominaisuuksiin.[22]

Lastenpsykiatrian professorin Andre Sourander kuitenkin esittää lastenpsykiatrian professorin Eeva Arosen tavoin, että ympäristön ja kasvatuksen vaikutuksesta lasten mielenterveysongelmiin ja käytöshäiriöihin olisi vahvaa tutkimusnäyttöä. Hänen mukaansa pitäisi tukea lapsen positiivisia puolia ja vaikuttaa myönteisesti lapsen itsetuntoon. Lastenpsykiatrian professori Kaija Puura myöntää, että persoonallisuuteen ei voi vaikuttaa, mutta sanoo, että liian ankara tai ymmärtämätön kasvatus voi silti aiheuttaa vahinkoa. Kasvatus tulisi sopeuttaa kunkin lapsen geneettisen temperamentin mukaan. Lasta ei kuitenkaan tarvitse treenata, eivät vanhemmat voi vaikuttaa siihen, kuka voittaa Nobel-palkinnon. Turvallinen ja ennustettava perhe-elämä riittää, Puura arvioi.[23]

Erot koulutuksessakin selittyvät pitkälti geeneillä, mutta perhetaustakin selittää 30–40 % siitä, kelle tulee yliopistotutkinto, kelle ammattikorkeatutkinto ja kelle ammattikoulututkinto.[22]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ The Heritability of Personality is not Always 50%: Gene-Environment Interactions and Correlations between Personality and Parenting, Robert F. Krueger et al., J Pers. 2008 Dec; 76(6): 1485–1521. doi: 10.1111/j.1467-6494.2008.00529.x ”For personality traits, a2 tends to be around 50% of p2, c2 tends to be around 0% of p2, and e2 tends to be around 50% of p2 (Bouchard & Loehlin, 2001).”
  2. ↑ a b c Rainer Riemann ja Christian Kandler: Construct validation using multitrait-multimethod-twin data: The case of a General Factor of Personality (mm. sivun 267 toinen kappale sanoo, että ympäristö ei vaikuta, sivun 14 taulukko 4 antaa tulokset ja edellinen kappale tuon 81 %) European Journal of Personality 24(3):258-277. toukokuu 2010.
  3. ↑ a b Jaakko Kaprio selvittää kaksosten avulla, mikä meissä johtuu geeneistä, mikä ympäristöstä. Synnynnäisistä eroista on nykyisin lupa puhua, mutta 1970-luvun Suomessa aihe oli tabu., Helsingin Sanomat TIEDE 19.8.2016.
  4. ↑ Intelligence: The History of Psychometrics ieet.org. Viitattu 16.1.2017.
  5. ↑ Ulric Neisser, Gwyneth Boodoo, Thomas J., Jr. Bouchard, A. Wade Boykin, Nathan Brody: Intelligence: Knowns and unknowns.. American Psychologist, {{{Vuosi}}}, nro 2, s. 77–101. doi:10.1037/0003-066x.51.2.77. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ a b Älykkyys ja rikollisuus periytyvät – ja se tuntuu pahalta, Helsingin Sanomat 28.6.2015.
  7. ↑ Why are children in the same family so different from one another?, Robert Plomin and Denise Daniels, International Journal of Epidemiology 2011;40:563–582, doi:10.1093/ije/dyq148. Sivut 563, 568–569.
  8. ↑ It's nature, not nurture: personality lies in genes, twins study shows, Telegraph, Science, 16 May 2012.
  9. ↑ Comparing the biological and cultural inheritance of personality and social attitudes in the Virginia 30,000 study of twins and their relatives, Eaves L. et al., Twin Research 1999 Jun;2(2):62-80.
  10. ↑ a b c Are beliefs inherited? Research shows some attitudes are rooted in genetics, though environment is still key., TORI DeANGELIS, April 2004, Vol 35, No. 4, page 50, Monitor on Psychology, APA.
  11. ↑ Onnen lähteillä (Arkistoitu – Internet Archive), Auli Saukkonen, A-klinikkasäätiö.
  12. ↑ Pursuing Happiness: The Architecture of Sustainable Change, Sonja Lyubomirsky et al., Review of General Psychology, 2005, Vol. 9, No. 2, 111–131 1089-2680/05/$12.00 DOI: 10.1037/1089-2680.9.2.111.
  13. ↑ a b The Inheritance of Education, professor Alex Tabarrok, August 29, 2009
  14. ↑ The high heritability of educational achievement reflects many genetically influenced traits, not just intelligence, Eva Krapohl et al., vol. 111 no. 42 > Eva Krapohl, 15273–15278, doi: 10.1073/pnas.1408777111 PNAS, Proceedings of the National Academy of Sciences, September 10, 2014.
  15. ↑ Opintomenestys periytyy – muttei vain älykkyyden kautta, Tiede-lehti, 12.10.2014.
  16. ↑ ALKOHOLISMIN PERIYTYVYYS, Kalervo Kiianmaa, tutkimusprofessori, THL 12.12.2005.
  17. ↑ Kannattaa olla esikoinen tai kuopus, Pertti Töttö, Tiede 8/2005
  18. ↑ Tuloerot johtuvat geeneistä, Kauppalehti 8.6.2011
  19. ↑ What Happens When We Randomly Assign Children to Families?, Bruce Sacerdote, NBER Working Paper No. 10894, November 2004, NBER
  20. ↑ Nature, Nurture and Income, professor Alex Tabarrok, November 29, 2004
  21. ↑ Like parent, like child? Heritability and Theories of Political Preference Formation
  22. ↑ a b Vanhemman on turha yrittää muokata lastaan kasvatuksella, sanoo maailmankuulu tutkija: Lopulta geenit muotoilevat elämämme Helsingin Sanomat. 19.8.2019.
  23. ↑ Suomalaiset lasten­psykiatrit eivät usko geenien yli­valtaan: ”Ei ole todellakaan ihan sama, miten lastaan kasvattaa” Helsingin Sanomat. 21.8.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Perinnöllinen_ominaisuus&oldid=21406812”