Per Brant

ruotsalainen säveltäjä, viulisti, kapellimestari ja musiikinopettaja

Per Brant (1714 Esterna9. elokuuta 1767 Tukholma) oli ruotsalainen säveltäjä, viulisti, kapellimestari ja musiikinopettaja. Hänen nimissään olevien teosten alkuperään liittyy epäselvyyttä, koska Brant oli myös suosittu nuottien kopioija. Tästä syystä on vaikea tietää, mitkä säilyneistä käsikirjoituksista ovat Brantin omia, alkuperäisiä teoksia ja mitkä sovituksia tai transkriptioita.[1]

Brant opiskeli aluksi kieliä Uppsalassa ja muutti sitten Tukholmaan, jossa hän oli vuodesta 1735 lähtien hoviorkesterin vakituinen jäsen. Vuonna 1738 hän pääsi sen konserttimestariksi, vuonna 1745 pääkapellimestariksi ja vuonna 1758 ensimmäiseksi pääkapellimestariksi. Hän kuului vapaamuurareihin vuodesta 1751 ja toimi seuran seremoniamestarina.[1]

Brant myös kirjoitti runoja. Hänellä oli uransa aikana merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, joiden takia hän joutui myymään kotinsa. Hän kuitenkin jatkoi velkaantumista 1760-luvulla ja joutui hakemaan oikeudesta henkilökohtaista konkurssia vain neljä päivää ennen kuolemaansa.[1]

SävellystyöMuokkaa

Ingmar Bengtsson löysi tutkimuksissaan yhdeksäntoista sävellystä, joiden oli ajateltu liittyvän Per Brantiin; näistä seitsemän edusti soitin- ja kaksitoista vokaalimusiikkia. Soitinmusiikin joukkoon kuului kolme sinfoniaa ja huilulle sävelletty sonaatti. Oletettu vokaalimusiikkituotanto koostui enimmäkseen soololauluista, mutta siihen kuului myös Olof von Dalinin näytelmään sävelletty kantaatti.[1]

Bengtsson piti varmuudella Brantin säveltämänä vain yhtä laulua ("Hon på blomsterbädden"). Yksi Brantiin yhdistetyistä sinfonioista vahvistettiin sittemmin Antonio Brioschin säveltämäksi. Huilusonaatissa kuitenkin on samankaltaisuutta Johan Helmich Romanin tyyliin, joten se on saattanut olla Romanin oppilaan säveltämä, ja koska nuoteissa lukevat sanat "Dell Sgnr Brant Svedeze", on kyse mahdollisesti Brantin omasta alkuperäisteoksesta.[1]

LähteetMuokkaa