Penna Paunu
Juho Benjamin (Penna) Paunu (vuoteen 1906 Bastman, 5. lokakuuta 1868 Messukylä − 24. elokuuta 1920 Messukylä) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1909, 1911–1917 ja 1919–1920.[1][2] Paunu oli myös yksi suomalaisen osuustoimintaliikkeen varhaisista vaikuttajista, joka kuului muun muassa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan SOK:n perustajajäseniin.
| Penna Paunu | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
22.5.1907–31.5.1909, 1.2.1911–3.4.1917, 1.4.1919–24.8.1920
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Hämeen pohjoinen, Vaasan itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. lokakuuta 1868 Messukylä |
| Kuollut | 24. elokuuta 1920 (51 vuotta) Messukylä |
| Ammatti | myymälänhoitaja, konttorinjohtaja |
Elämä muokkaa
Penna Paunun vanhemmat olivat Hauholta kotoisin olleet mylläri Benjamin Bastman (1837–1883) ja Vilhelmina Jakobintytär Mattila (1831–1898). Paunu kasvoi Tammerkosken rannalla nykyisen Keskiputouksen voimalaitoksen paikalla sijainneen Tampereen myllyn ympäristössä, joka tuolloin kuului Messukylän pitäjään. Vuoteen 1906 hän käytti nimeä Juho Bastman.[2][3]
Paunu kävi Tampereen pellavatehtaan ylläpitämän tehtaankoulun ja työskenteli isänsä kuoltua 15-vuotiaasta lähtien renkinä, tiilenkantajana, muurarina, puuvillatehtaan työmiehenä ja myllärinä. Vuodesta 1907 Paunu oli Messukylän Osuuskaupan hoitajana, josta hän siirtyi 1910 SOK:n Tampereen konttorin myyntiedustajaksi ja kiertäväksi neuvojaksi. Vuosina 1917–1918 Paunu toimi SOK:n Keski-Suomen konttorin johtajana Jyväskylässä. Osuustoimintaliikkeen jakaannuttua Paunu työskenteli uuden edistysmielisen osuustukkuliikkeen OTK:n Tampereen konttorin johtajana vuodesta 1919 kuolemaansa saakka.[2][4][5]
Paunu liittyi Tampereen työväenyhdistyksen muurarien ammattiosastoon vuonna 1895. Hän oli perustamassa Messukylän työväenyhdistystä ja Messukylän Osuuskauppaa.[4] Paunu lukeutui myös SOK:n perustajajäseniin ja toimi hallintoneuvoston varapuheenjohtajana.[6] Lisäksi hän oli Suomen Maanvuokraajain Liiton ensimmäinen puheenjohtaja.[7]
Paunu valittiin kansanedustajaksi vuonna 1907 Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Hän oli kansanedustajana vuoteen 1917 saakka lukuun ottamatta vaalikausia 1909 ja 1910. Sisällissodan jälkeen Paunu valittiin jälleen eduskuntaan Keski-Suomen käsittäneestä Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.[1] Paunu kuoli kotonaan 51-vuotiaana elokuussa 1920 saatuaan edellisenä iltana sydänkohtauksen.[5] Hänet on haudattu Messukylän hautausmaalle.[8] Paunun tilalle eduskuntaan nousi Matti Lassila.[1]
Perhe muokkaa
Paunun puoliso oli tamperelainen Maria Sofia Kruhming (1866–1900). Pariskunnalla oli neljä lasta.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Penna Paunu Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 12.11.2007.
- ↑ a b c d Patrikainen, Seppo ; Joensuu, Miikka: Se olkoon vapauden työ : Vaasan läänin itäisen vaalipiirin sosialidemokraattinen piirijärjestö ja SDP:n Keski-Suomen piiri 1906–2006, s. 433. Jyväskylä: SDP:n Keski-Suomen piiri, 2007. ISBN 978-952-92258-6-6.
- ↑ Varto, Tyko ; Levynen, J. E.: Elämää Tammerkosken rannalla siihen aikaan kun koskessa ongittiin, uitiin ja pestiin pyykkiä. Tammerkoski : Tampere-Seuran aikakausjulkaisu, 1950, nro 9–10, s. 277. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 9.10.2022.
- ↑ a b Edustajaehdokkaitamme. Kansan Lehti, 14.3.1907, nro 61, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.10.2022.
- ↑ a b Kansanedustaja J. Penna Paunu kuollut. Kansan Lehti, 25.8.1920, nro 195, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.10.2022.
- ↑ Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta 25-vuotias. Maaseudun Tulevaisuus, 8.6.1929, nro 63, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.10.2022.
- ↑ Muualta Suomesta : Maanvuokraajain liiton toimikunnan puheenjohtajaksi. Eteenpäin, 7.5.1910, nro 49, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.10.2022.
- ↑ Penna Paunun hautaus. Työn Voima, 1.9.1920, nro 193, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.10.2022.