Pelska jõgi
Pelska jõgi (myös Belka jõgi, Pelska, Belka, ven. Белка, Belka) on Virossa Setomaan kunnassa ja Venäjällä Petserin piirissä virtaava Piusa jõen sivujoki.[1][2][4][5]
| Pelska jõgi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Viro |
| Maakunta/Alue | Võrumaa / Pihkova |
| Kunta/Piiri | Setomaa / Petseri |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Pelska jõen valuma-alue |
| Pinta-ala | 85,2 km² [1] |
| Yhtyy | Piusa jõgi (40 km joensuusta) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Aristovo, Petserin piiri |
| Laskupaikka | Võmmorski, Setomaa |
| Taajamat | Võmmorski, Tailovo |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | noin 130 m mpy. [2][3] |
| Laskukorkeus | 44 m mpy. [a] |
| Korkeusero | noin 86 m |
| Pituus | 18 km [4] |
| Kaltevuus | 3,5 – 4,7 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joen kulku muokkaa
Suurin osa Pelska jõen uoman yläjuoksusta virtaa Venäjän puolella. Joen pääuoman pituus on 18 kilometriä, josta 5,5 kilometriä alajuoksusta sijaitsee Virossa ja loput 12,5 kilometriä Venäjällä. Uoma alkaa Aristovon kylän läheltä (ven. Аристово) ja sieltä se alkaa virtaamaan kohti pohjoista. Kun uoma ohittaa Šljahovon (ven. Шляхово) kylän, siihen yhtyy vasemmalta eli lännestä virtaava Mustoja, ja parin sadan metrin päässä vielä toinen oja. Täällä joki alkaa pudota jokilaaksossa kymmeniä metriä alemmaksi. Oja kaartaa parin kilometrin verran koilliseen, jolloin siihen yhtyy Tšerepovossa (ven. Черепово) oikealta tuleva Verebkovon oja. Se on Pelska jõen suurin sivu-uoma. Tailovon (ven. Тайлово) kylässä jokeen yhtyy vasemmalta puolelta lounaasta tuleva Tailovon oja. Sen sivuhaarat ulottuvat Viron puolelle. Joki virtaa tästä kilometrin verran vielä pohjoisemmaksi ja saapuu Tivikovon (ven. Тивиково) kylän alueelle. Täällä joki kaartaa luoteeseen päin ja siirtyy valtionrajan yli Viron puolelle. Se kaartaa nyt pohjoiseen, missä se yhtyy Piusa jõgeen. Yhtymäkohdassa sijaitsee Võmmorski.[1][3][4][b]
Nimihistoriaa muokkaa
Joen nimestä on joitakin kirjallisia mainintoja 1500-luvulta alkaen. Nimi on lausuttu sekä viroksi että venäjksi muodoissa Pelska tai Pelka, käyttäen suomalaisittain kovaa tai pehmeää P/B-äännettä. Pelska-muotoa esiintyy esimerkiksi venäläisissä lähteissä (litteroituna) рѣчкѣ Бѣлскѣ (vuosilta 1585–1587) ja рѣчка Бѣльска (1656) sekä viroksi Pelska jõgi (1904). Myös Pelka-muotoa esiintyy venäjäksi esimerkiksi белка (1790), Бѣлка рѣка (1882) ja Бѣлка (1904), sekä viroksi Belka jõgi (1904). Venäläisessä lähteessä on myös muoto река Быстра vuonna 1897.[4]
Joen alkulähteet sijaitsevat (eri käsitysten mukaan) Marinova-metsän takana sijaitsevalla suolla, Pelskan kylässä (Бельско, Belsko), Lähkovan kylässä (Шляхово, Šljahovo) tai jopa Tiklasõ soolla. Nimen etymologiaa pohdittaessa on sen esitetty tulevan sanasta белка, joka tarkoittaa oravaa. A. Šteingolde kuitenkin väittää, että paikannimen syntyä on vaikea selittää. Venäjällä on runsaasti Belka-jokia ja muutamia harvoja paikkanimiä. Sitä esiintyy Venäjällä, Ukrainassa ja Puolassa (Bielsk). L. Vaban mukaan nimen muotoja ovat Valko-Venäjällä Belskaja (Бельская), Belka (Белькa) ja Belsk (Бельск). Hänen mukaan se tulee valkovenäjän sanasta bel' (бель), joka merkitsee ”korkea suo, jossa kasvaa valkeaa sammalta ja kituvia puita”. Vanhassa venäjässä alkuosa bel' (belь) tarkoittaa kosteaa alankoa, suota tai märkää rantaniittyä, ja sana B'l' (бѣль) valkea pelto, väriä tai vaaleutta ja kirkkautta. Vanhassa puolassa biel ja bil tarkoittavat suota. Pelska jõen varressa on sijainnut samanniminen kylä Bel'sko (Бельско, vuonna 1585), kauempana Irboskassa viroksi kylä Belkova eli venäjäksi Bor-Belkovo (Бор-Бельково) sekä Taeluvas Vahtsõkülä, joka on venäjäksi Novaja Belsko (Новая Бельско, vuonna 1897).[4]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä muokkaa
Valuma-alue muokkaa
Vuosina 1985–1998 Pelska jõen valuma-alueen pinta-alaksi ilmoitettiin 85,2 neliökilometriä, mutta vuoden 1998 jälkeen sen on ilmoitettu olevan 14,9 neliökilometriä [1]. Kartaltakin arvioiden pienempi luku vaikuttaisi olevan valuma-alueen Viron puoleinen pinta-ala ja sen oikea valuma-alue on suurempi luku [4][b]. Pelskan valuma-alue jää länsipuolella Tuhkvitsa ojan valuma-alueen ja idässä Patškovka jõen valuma-alueen väliin. Etelässä se rajoittuu Velikajan valuma-alueeseen. Velikajalla on sivujoki Kudeb, jonka pohjoisen sivuhaaran Vrudan valuma-alue ulottuu tänne.[1][2][3]
Sivu-uomia muokkaa
Pelska jõen sivu-uomat on lueteltu alla olevaan taulukkoon.
| yhtyy Pelska jõgeen (km suusta) |
nimi | nimi (vir. ) |
nimi (ven. ) |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Külmoja | Külmoja | 3,6 | [6] | |||
| Tailovon oja | Tailovo oja | Тайлово | ||||
| Verebkovon oja | Verebkovo oja | Веребковский ручей | ||||
| Mustoja | 8,9 | 5,2 | [7] |
Järviä muokkaa
Pelska jõen valuma-alueella ei ole montakaan suurta järveä, koska maasto viettää jyrkästi pohjoiseen. Sen sijaan Mustojan latvoilla sijaitsee pieniä suojärviä, joista Engli järv on suurin. Järven pohjoispuolella sijaitsee Marinovan dolomiittikaivos, jonka kaivoskuoppaan on syntynyt varsin suuri tekojärvi. Se kuuluu Tailovon ojan valuma-alueeseen, kuten tekevät myös Lazarjevossa (ven. Лазарево) olevat kaksi pikkujärveä.[1]
Luontoarvoja muokkaa
Joen vesi on kirkasta ja sisältää vain vähän orgaanista ainesta. Se luokitellaan tyyppiin IB, IIB tai IIIB. Joessa elää lohikaloja ja se on siksi mainittu lohikalojen jokiluettelossa.[1][8]
Huomautuksia muokkaa
- ↑ Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Пиуза, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ a b Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu tai mitattu Internetin Keskonnaregistri, Google, Bing, ACME tai Yandex karttapalvelusta käyttäen annettuja koordinaatteja.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Keskkonnaregister: Pelska jõgi (VEE1002200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 1.7.2020. (viroksi)
- ↑ a b c Neuvostoajan kartta: O-35-Д, Псков (Pihkova), 1:200 000, viitattu 1.7.2020 (venäjäksi)
- ↑ a b c Pihkovan alueen kartta: sivu 13, viitattu 1.7.2020 (venäjäksi)
- ↑ a b c d e f Pelska jõgi, Eesti kohanimeraamat, viitattu 26.5.2021
- ↑ Piusa jõgi, Eesti Entsyklopeedia, viitattu 26.5.2021 (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Külmoja (VEE1002201) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 1.7.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Mustoja (VEE1002203) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 1.7.2020. (viroksi)
- ↑ Lõhe, jõeforelli, meriforelli ja harjuse kudemis- ja elupaikade nimistu, 03.07.2004, viitattu 26.5.2021