Pekka Mattila (kuvataiteilija)

Pekka Mattila (14. huhtikuuta 1943 Tampere – 21. syyskuuta 1991) oli suomalainen kuvataiteilija.

Opinnot

Pekka Mattila muutti lapsena Kankaanpäähän ja valmistui Kankaanpään taidekoulusta vuonna 1971. Vuosina 1971–1975 Mattila opiskeli Milanossa Accademia di Brerassa, jossa kehittyi hänelle tyypillinen tapa käsitellä tilaa ja muotoa.

Taidekriitikko Tuuli Penttinen-Lampisuon mukaan Milanon koulu oli ilmeisen perinteinen, mutta Pohjois-Italiassa vaikutti myös aikansa kuvataiteen uudistajia. Esimerkiksi Getulio Alviani taivutteli kineettisiä ja optisia teoksiaan alumiinista. Siinä missä Alvianin teokset ovat valoa taittavia reliefejä, Mattila alkoi maalata metallinhohtoisten kohokuvioiden illuusioita.

Ura

Lopulta Mattila vietti Italiassa kuusi vuotta, talvet Milanossa ja kesät Firenzessä. Opiskelujen jälkeen Mattilan työskenteli milanolaisen gallerian taiteilijana. Sopimuksen mukaan Mattilan oli vuosittain maalattava gallerialle 120 teosta, joita vastaan hän sai asunnon, tarvikkeet ja kuukausipalkan. Tämän johdosta Italiaan levisi 300 Mattilan teosta.

Suomeen palattuaan Mattilan työskenteli useita vuosia Helsingissä. Vuonna 1976 Mattila piti ensimmäisen tärkeän näyttelynsä Helsingissä. Taiteilijalle oli jo kehittynyt oma tyyli ja teokset tutkivat kaartuvilta pinnoilta heijastuvia valoilmiöitä. Penttinen-Lampisuo kuvaa Mattilan luomaa persoonallista tyyliä: ”Sivellinjälki on häivytetty, maali mattaa ja väripaletti niukka. Huolella ja sileästi viimeistellyt väriliukumat synnyttävät kolmiulotteisia vaikutelmia.”

Mattila palasi Kankaanpäähän vuonna 1983 ja alkoi osallistua aktiivisesti Satakunnan kuvataide-elämään. Hänet valittiin opettajaksi Kankaanpään kuvataidekouluun ja myöhemmin oppilaitoksen rehtoriksi.