Wikipedia

Pekka Koskinen (fyysikko)

suomalainen fyysikko ja professori
Tämä artikkeli käsittelee fysiikan professoria (s. 1977). On myös samanniminen edesmennyt rikosoikeuden professori (1943-2011).

Pekka Johannes Koskinen (s. 19. toukokuuta 1977 Kaustinen[2]) on suomalainen fyysikko ja professori. Hän on ollut fysiikan professorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2020. Tutkijana hän on erikoistunut laskennalliseen nanofysiikkaan. Hän tutkii matalaulotteisia nanorakenteita sekä niiden ominaisuuksia tietokonemallinnuksen avulla. Tutkimustyön ohella Koskinen on ollut vuosina 2018–2021 Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen pedagoginen johtaja eli opetusasioista vastaava laitoksen varajohtaja.

Pekka Koskinen
Henkilötiedot
Syntynyt19. toukokuuta 1977 (ikä 46)
Kaustinen
Kansalaisuus Suomi
Ammatti fysiikan professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Jyväskylän yliopisto (FM 2001, FT 2003)
Väitöstyön ohjaaja Matti Manninen
Instituutti Jyväskylän yliopisto
Tutkimusalue laskennallinen nanofysiikka, fysiikan opettajien koulutus
Palkinnot SVR R[1], Jyväskylän yliopiston opetuksen kehittämispalkinto (2012 & 2019)
Aiheesta muualla
Fysiikan laitos, JY

Akateeminen ura muokkaa

Uran alku muokkaa

Pekka Koskinen opiskeli fysiikkaa Jyväskylän yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2001.[2] Sen jälkeen hän aloitti jatko-opinnot. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 2003 Jyväskylän yliopistossa.[3] Väitöskirjan ohjaajana toimi professori Matti Manninen.[4] Osan väitöstutkimuksestaan Koskinen teki yhdessä professori Ulrich Hohenesterin kanssa Karl-Franzens-yliopistossa Grazissa.[5] Väitöskirjan aihe liittyy kvanttimekaniikkaan. Tarkemmin määriteltynä väitöstutkimuksen alana ovat teoreettinen nanotiede ja laskennallinen nanofysiikka. Koskinen kehitti joitakin yksinkertaistettuja laskennallisia malleja puolijohtavista nanorakenteista.[6] Yksinkertaistettuja malleja käytetään, kun kvanttimekaniikassa niin kutsuttuun monen kappaleen teoriaan pohjautuvat laskelmat olisivat liian hankalia tai niihin kuluisi liikaa aikaa.[6]

Valmistumisen jälkeen Koskinen työskenteli post doc-tutkijana aluksi Jyväskylän yliopistossa 2004–2005 ja sen jälkeen vuodet 2005–2007 Saksassa Fraunhoferin materiaalimekaniikan instituutissa (engl. Fraunhofer Institute for Mechanics of Materials, (IWM)) ja Freiburgin yliopiston fysiikan laitoksella.[2] Fraunhoferin materiaalimekaniikan instituutti on eräs sovellettuun tekniikkaan erikoistuneen saksalaisen Fraunhofer-instituutin tutkimusyksiköistä.

Palattuaan takaisin kotimaahan Koskinen oli tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2007 ja sen jälkeen Suomen Akatemian akatemiatutkijana 2011-2016.[2] Viimeksi ennen nimitystään professoriksi hän työskenteli vuodesta 2016 yliopistonlehtorina ja tutkijana Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen teoreettisen nanotieteen ja laskennallisen nanofysiikan tutkimusalalla.[7] Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa (nimeltä "Lättänöiden metallien laskennallinen tutkimus" (2016–2020)[8]) hän tutki grafeenia ja metallisia nanorakenteita. Hän on tehnyt tutkimusta sekä fysiikan laitoksella että Jyväskylän yliopiston poikkitieteellisessä Nanotiedekeskuksessa.

Opettajana Koskinen on pitkään tehnyt fysiikan opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämistyötä. Hän on muun muassa lehtori Jussi Maunukselan kanssa fysiikan laitoksella kehittänyt vuonna 2017 esitellyn niin kutsutun laatuaikaoppimismallin.[9] Malli perustuu pienryhmissä tapahtuvaan yhteistoiminnalliseen opetukseen, jonka tukena on teknologisia sovelluksia (esim. videoita ja internetissä julkaistuja verkkotehtäviä).[9]

Professori ja hallintotoimet muokkaa

Kaudella 2018–2021 Pekka Koskinen on ollut fysiikan laitoksen pedagoginen johtaja eli koulutusasioista vastaava laitoksen varajohtaja.[2] Samalla hän on laitosjohtajan varamies tämän ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään. Pedagoginen vastaa laitoksella opetusasioista ja ulkoisesta viestinnästä.[10] Vuosittain pedagoginen johtaja tekee päätöksen lukuvuoden opetusohjelmasta ja osallistuu yhdessä laitoksen johtajan kanssa opetussuunnitelmien laatimiseen. Opintoasioihin kuuluu lisäksi laitoksen opiskelijarekrytoinnin ja opiskelijavalintojen suunnittelua ja kehittämistä.[10] Koskinen on myös vastannut fysiikan laitokselta valmistuvien maisterien tutkielmien arvostelusta ja pro gradu-tutkielmien tarkastajien nimeämisestä.[10]

Jyväskylän yliopisto kutsui kesällä 2020 Koskisen fysiikan professoriksi. Professuurin alaksi määriteltiin tarkemmin laskennallinen nanofysiikka.[11] Hän aloitti tehtävässä lokakuussa 2020.[2] Fysiikan laitoksella toimii Koskisen johdolla matalaulotteisten nanorakenteiden mallintamiseen erikoistunut tutkimusryhmä. Hän koordinoi professorina myös fysiikan aineenopettajien koulutusta.

Koskinen on lokakuuhun 2020 mennessä ohjannut 6 väitöskirjaa.[2]

Tutkimustyö muokkaa

Fyysikkona Koskinen on erikoistunut matalaulotteisten nanomateriaalien ja -rakenteiden tutkimukseen. Nanofysiikan mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa nanoputket ja -langat, joista käytännön esimerkkejä ovat hiilinanoputket. Professori Koskinen tutkii myös grafeenia.[11] Koskisen tutkimusalaan kuuluvat kaksiulotteiset nanomateriaalit ovat 2010-luvulla olleet maailmanlaajuisesti suosittu tutkimusaihe nanotieteissä.[11] Hän on tarkastellut nanorakenteiden niiden mekaanisia ja elektromekaanisia[12] ominaisuuksia tietokonemallinnuksen avulla ja laskennallisia menetelmiä käyttäen. Nanomateriaalien ominaisuuksia hän on tutkinut esimerkiksi laatimalla simulaatioita.[13] Nanotieteiden tutkimuksessa Koskinen on tehnyt yhteistyötä kemistien kanssa (mm. Mika Petterssonin[14] ja Karoliina Honkalan[11] tutkimusryhmien kanssa).

ResearchGate-palvelun tiedon mukaan professori Koskinen on syyskuuhun 2020 mennessä julkaissut tutkimuksistaan 90 tieteellistä tutkimusartikkelia.[15] Useat näistä ovat kansainvälisesti vertaisarvioituja.

Tunnustuksia muokkaa

Jyväskylän yliopiston fysiikan, matematiikan, tilastotieteen ja tietotekniikan opiskelijoiden ainejärjestö Ynnä on valinnut Koskisen fysiikan laitoksen vuoden luennoitsijaksi kaksi kertaa (2014 ja 2016).[2] Lisäksi hän on saanut Jyväskylän yliopiston opetuksen kehittämispalkinnon 2012 ja 2019.[16]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi itsenäisyyspäivänä 2019 Koskiselle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin.[1]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Itsenäisyyspäivänä jaossa lähes 3600 kunniamerkkiä - Katso lista kunniamerkkien saajista Hämeen Sanomat 3.12.2019. Viitattu 3.6.2021.
  2. ↑ a b c d e f g h Pekka koskisen Curriculum Vitae (PDF). Jyväskylän yliopisto, 11.10.2020. Viitattu 3.6.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Pekka Koskinen: Models for quantum dots and rings (2003) (Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.) Kansalliskirjasto Finna, 2021. Viitattu 3.6.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Koskinen (2003), s. i (Teoksen verkkoversio , PDF)
  5. ↑ Pekka Koskinen & Ulrich Hohenester: Four-wave mixing in coupled semiconductor quantum dots (2003) (PDF). Solid State Communications, maaliskuu 2003, 125. vsk, nro 10, s. 529-532. Viitattu 3.6.2021. (englanniksi)
  6. ↑ a b Koskinen (2003), s. ii
  7. ↑ Annual Report 2016, s. 49. Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto. 2017.(Teoksen verkkoversio[vanhentunut linkki], PDF.) Viitattu 3.6.2021. (englanniksi)
  8. ↑ Akatemiahanke Converis.jyu.fi, 17.3.2021. Viitattu 3.6.2021.
  9. ↑ a b Pekka Koskinen, Jussi Maunuksela, Heli Lehtivuori, Joni Lämsä & Topi Löytäinen: Laatuaikaoppiminen – vuorovaikutteista ja yhteistoiminnallista fysiikan opiskelua Yliopistopedagogiikka 7.7.2017. Viitattu 3.6.2021.
  10. ↑ a b c Johtajien työnjako[vanhentunut linkki] Fysiikan laitos, JY. 4.12.2020. Viitattu 3.6.2021.
  11. ↑ a b c d Tiedekuntaneuvoston pöytäkirja 7-2020[vanhentunut linkki] (PDF). Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, JY. 26.8.2020. Viitattu 3.6.2021.
  12. ↑ Pekka Koskinen: Electromechanics of Twisted Graphene Nanoribbons (2011) Applied Physics Letters, 99. vsk, nro 3. doi: 10.1063/1.3607956. ISSN: 0003-6951. Converis tutkimustietopalvelu. Viitattu 3.6.2021. (englanniksi)
  13. ↑ Pekka Koskinen & Oleg O. Kit: Efficient Approach for Simulating Distorted Materials Physical Review Letters, syyskuu 2010. 105(10). doi: 10.1103/PhysRevLett.105.106401. ISSN: 0031-9007. Viitattu 3.6.2021 (englanniksi)
  14. ↑ Andreas Johansson, Pasi Myllyperkiö, Pekka Koskinen, Jukka Aumanen, Juha Koivistoinen, Hung-Chieh Tsai, Chia-Hao Chen, Lo-Yueh Chan, Vesa-Matti Hiltunen, Jyrki J. Manninen, Wei Yen Woon & Mika Pettersson: Optical Forging of Graphene into Three-Dimensional Shapes. Nano Letters 19.9.2017, 17. vsk, nro 10, s. 6469–6474. doi: 10.1021/acs.nanolett.7b03530. ISSN: 1530-6984. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.6.2021. (englanniksi)
  15. ↑ Pekka Koskinen ResearchGate-palvelussa. Viitattu 3.6.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Jyväskylän yliopistoon uudet professorit fysiikan, eläinekologian, solu- ja molekyylibiologian sekä matematiikan aloille (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 23.9.2020. Viitattu 3.6.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pekka_Koskinen_(fyysikko)&oldid=22229108”