Pekka Himanen
Pekka Himanen (s. 19. lokakuuta 1973) on suomalainen filosofi, joka on työssään keskittynyt erityisesti informaatioajan tutkimiseen.[1][2]
| Pekka Himanen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. lokakuuta 1973 |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | filosofia |
| Tunnetut työt | Hakkerietiikka ja informaatioajan henki (2001) |
Elämä ja ura
muokkaaHimanen nousi julkisuuteen väitellessään Suomen nuorimpana henkilönä filosofian tohtoriksi 20-vuotiaana. Himasen väitöskirja oli suomenkielinen monografia, joka käsitteli Bertrand Russellin uskontokritiikkiä. Himasen väitöskirjan ohjaaja oli Esa Saarinen.[3]
Vuonna 1996 Himanen julkaisi dialogimuotoon kirjoitetun fiktiivisen teoksen Himeros, joka käsittelee Hadeksesta henkiin heränneen antiikin filosofi Sokrateen elämää Helsingissä kolmen päivän ajan. Himeroksessa Sokrates käy keskustelua Helsingin yliopistossa "opettavien" Cyborgin (oik. Stephen Hawking), paavin, Madonnan ja Unabomberin kanssa. Kuitenkin helsinkiläiset tuomitsevat Sokrateen kuolemaan jo kolmen päivän kuluttua henkiinheräämisestä. Vuonna 1998 ilmestyi Filosofian oikeudenkäynti, joka käsittelee filosofiaa pitäen sitä näytelmänä, jossa jokaisen filosofin on aina uudelleen ja uudelleen dramatisoitava Sokrates käyttöönsä. Pekka Himasen informaatioyhteiskuntaa käsittelevästä teos Hakkerietiikka ja informaatioajan henki ilmestyi vuonna 2001. Himanen on ollut kiinnostunut Manuel Castellsin yhteiskuntateorioista.lähde?
Hän on toiminut ILO:n korkean tason globalisaatiokomission neuvonantajana sekä Suomessa antanut ohjeita eduskunnalle, hallitukselle ja presidentille.[4] Himanen on saanut Maailman talousfoorumin Global Leader for Tomorrow -palkinnon 2003. Hänestä tuli Helsingin yliopiston vuoden 2007 alumni.[1]
Syyskuussa 2009 hallituksen pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r) tilasivat Himaselta tulevaisuusselvityksen siitä, miten Suomen kulttuuri saadaan kukoistamaan 2010-luvulla.[5] Kirja sai murskaavan arvostelun Virpi Salmen kolumnissa Helsingin Sanomissa.[6] Yleisradiolle laatimassaan kolumnissa sitä ruoti kriittisesti toimittaja Jouko Marttila.[7] Talouselämä-lehdessä kirjan teilasi toimittaja Timo Harakka.[8] Vuonna 2012 Sitra, Tekes, Suomen Akatemia ja Valtioneuvoston kanslia tilasivat yhdessä Himasen yritykseltä noin miljoonan euron tutkimushankkeen kestävän kasvun mallista.[9] Tutkimushankkeen rahoittajat kohdistivat tutkimusryhmälle 700 000 euron rahoituksen.[2][10] Vuonna 2013 Himasen johtama työryhmä julkisti hankkeen tuloksena syntyneen raportin, joka sai murska-arviot, ja joka myöhemmin johti Himasen sekä akateemisen että konsulttiuran loppumiseen. [11] [12]
Kansainvälinen ihmisarvon foorumi
muokkaaVuonna 2006 Himanen perusti Kansainvälisen ihmisarvon foorumin yhdessä Norjan kruununprinssin Haakonin ja John Hope Bryantin kanssa. Kansainvälinen ihmisarvon foorumi on riippumaton, epäpoliittinen järjestö, jonka tarkoitus on tukea jokaisen ihmisen universaalista oikeutta ihmisarvon mukaiseen elämään.[13][14][15][16]
Arvioita toiminnasta
muokkaaPekka Himasen entinen opettaja Esa Saarinen pitää tätä mielenkiintoisena henkilönä ja rohkeana toimijana, joka "ei tyydy käpertyneeseen tutkijan rooliin". Himasen raportit ovat Saarisen mielestä poikkeuksellisia, sillä niitä myös luetaan.[17]
Filosofi, politiikan tutkija Mikko Lahtinen kuvaa Himasta "valtiofilosofiksi", joka ei ole pohdinnoissaan kuitenkaan mennyt asioiden poliittisten ja yhteiskunnallisten syiden ytimiin. Hän toivoo, että Himanen tarkastelisi tiukemmin globaalin oikeudenmukaisuuden ja nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän välisiä suhteita.[18] Filosofi Tere Vadén arvostelee Himasta lähinnä siitä, että tämä ei voi kirjoittaa vapaana filosofina ja laatia samalla raportteja valtionvallan tilauksesta.[19]
Himanen sijoittui 14:nneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012.[20]
Tutkivan journalismin nettisivusto Long Play julkaisi helmikuussa 2013 artikkelin "Himasen etiikka", jossa selvitettiin muun muassa Himasen ilman kilpailutusta saamaa 700 000 euron tutkimushankerahoitusta ja sen järjestelyjä sekä Himasen tapaa käyttää professori-titteliä ilman, että hänellä on koskaan ollut professuuria missään yliopistossa.[21] Hankkeen tilaamisesta ja merkityksestä tehtiin tutkintapyyntö perustuslakivaliokuntaan ja Suomen oikeuskanslerille. Hankkeeseen liittyvää selontekoa on pyydetty pääministeri Jyrki Kataiselta.[22][23]
Himanen on kertonut työskennelleensä pääosin yksin vuosina 2014–2016. Hän on osallistunut Global Dignity -verkoston rakentamiseen sekä kehittänyt omaa dignity-filosofiaansa.[24][25]
Himasen yrityksen liikevaihto romahti kohujen takia.[26]
Yksityiselämä
muokkaaElokuussa 2012 Himanen sai haitanteosta virkamiehelle 14 päiväsakkoa, joka oli hänen tuloillaan 728 euroa. Himanen vastusti poliisipartiota, kun häntä vietiin putkaan.[27][28]
Teokset
muokkaa- Bertrand Russellin haaste: Russellilainen uskontokritiikki esimerkkinä aikalaiskriittisestä filosofiasta. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto) Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-606-8
- Kohtaamisyhteiskunta: Kirja mahdollisuudesta. (Toimittaneet Veli-Antti Savolainen ja Pekka Himanen. Nettiakatemia) Helsinki: Edita, 1995. ISBN 951-37-1831-X
- Himeros. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21218-0
- Hautomo: Verkkojen filosofia. (Sitra 162) Jyväskylä: Atena, 1997. ISBN 951-796-106-5
- Filosofian oikeudenkäynti. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22165-1
- Sokrates CD-rom. Käsikirjoitus ja filosofinen sisältö: Pekka Himanen; ohjaus: Lassi Tolonen; dramaturginen suunnittelu: Mika Tuomola, 1998
- & Manuel Castells: Suomen tietoyhteiskuntamalli. (The Finnish model of the information society. Sitra 242) Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26295-1
- Globaali tietoyhteiskunta: Kehityssuuntia Piilaaksosta Singaporeen. (Teknologiakatsaus 155) Helsinki: Tekes, 2004. ISBN 952-457-161-7
- Välittävä, kannustava ja luova Suomi: Katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin. (Teknologian arviointeja 18. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2004) Helsinki: Tulevaisuusvaliokunta, 2004. ISBN 951-53-2617-6 Myös verkkojulkaisuna (PDF).
- Suomalainen unelma: Innovaatioraportti. Helsinki: Teknologiainfo Teknova, 2007. ISBN 978-951-817-934-7
- Kukoistuksen käsikirjoitus. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36410-9 Teoksen verkkoversio.[vanhentunut linkki]
- Himanen, Pekka: Sininen kirja: Suomen kestävän kasvun malli: Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi : Johtopäätöksiä Suomen tulevaisuusselonteolle Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen pohjalta (pdf) vnk.fi. 2012. Viitattu 9.6.2020.
- Castells, Manuel & Himanen, Pekka (toim.): Kestävän kasvun malli – Globaali näkökulma Valtioneuvoston sivusto. 7.11.2013. Valtioneuvoston kanslia. ISBN 978-952-287-074-2 Viitattu 9.6.2020.
Toimitteet
muokkaa- Verkkoyliopistostrategia 1: Oppiminen tietoyhteiskunnassa. (Toimittanut Pekka Himanen. Sitra 165) Helsinki: Sitra, 1998. ISBN 951-563-326-5
- Verkkoyliopistostrategia 2: Oppimiskäsityksistä. (Toimittanut Pekka Himanen. Sitra 165) Helsinki: Sitra, 1998. ISBN 951-563-330-3
Suomennokset
muokkaa- Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. ((The hacker Ethic and the spirit of the information age.) Prologi: Linus Torvalds. Epilogi: Manuel Castells) Suomentanut Pekka Himanen. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25417-7
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Vuoden alumni Pekka Himanen: Viisautta ei voi massatuottaa (Helsingin yliopiston tiedote 8.2.2007)
- ↑ a b LP 02 – Miten Pekka Himanen päätyi Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteon tutkimushankkeen johtajaksi – ja kuka sen järjesti? Long Play. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ Silfverberg, Kalle: Himaselle hätäiltiin tohtorinhattu Helsingin Sanomat. 7.3.2013. Viitattu 7.12.2015.
- ↑ Pekka Himanen filosofian lapsinerosta virallisen Suomen konsultiksi yle.fi. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ Luukka, Teemu: Pekka Himanen tekee valtiolle selvityksen kulttuurin tulevaisuudesta Helsingin Sanomat. 1.9.2009. Arkistoitu 19.11.2011. Viitattu 8.1.2010. (IA)
- ↑ Virpi Salmi, Paskanpuhuminen 2.0. Kolumni. Julkaistu 16.3.2010. Viitattu 17.3.2010 (IA)
- ↑ Jouko Marttila: Lukioikäisen kouluaine vai yhteiskunnan pelastusohjelma? (Kolumni) 16.3.2010. Yle.
- ↑ Talouselämä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hankintailmoitukset
- ↑ Hellevi Mauno: Himasen kohuteksti julki: Tästä veronmaksajat maksoivat 700 000€ Ilta-Sanomat. 7.11.2013. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ Himasen kohuteksti julki: Tästä veronmaksajat maksoivat 700 000€ Iltasanomat. 7.11.2013.
- ↑ Kohuraportin karut seuraukset - filosofi Pekka Himasen yrityksen liikevaihto oli pyöreät nolla euroa Iltalehti. 28.7.2017.
- ↑ Global Dignity Co-founders Crown Prince Haakon of Norway, Professor Pekka Himanen and “Silver Rights” Entrepreneur John Hope Bryant join fellow Young Global Leaders to Conduct Global Dignity Session at One Young World Summit - John Hope Bryant johnhopebryant.com. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ Pekka Himanen City. 6.11.2009. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ Kirsi Hyytiäinen: Tapaus Perlos à la filosofi Himanen Ilta-Sanomat. 5.2.2007. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ Pasi Kostiainen: Norjan Haakon saapui Suomeen Ilta-Sanomat. 29.11.2007. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ Esa Saarinen: Pekan sysäyksiä tarvitaan. Iltalehti, 14.12.2009, s. 9.
- ↑ Tennilä: Himasen löperrykset kuultu jo. Iltalehti, 14.12.2009, s. 9.
- ↑ Tere Vadén: Himanen & Wikipedia & kukoistus (2010)
- ↑ Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta. Nordic Business Report, Elokuu 2012, s. 42–54. Jyväskylä: Nordic Business Forum, Serus Media. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.8.2012.
- ↑ Silfverberg, Anu & Vehkoo, Johanna: Himasen etiikka. (Verkkojulkaisu, maksullinen) Long Play, 2013, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Oikeuskansleri käsittelee kantelut Himasen tilauksesta. Keskisuomalainen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kataisen Himas-toimien laillisuutta tutkitaan. Keskisuomalainen (Arkistoitu – Internet Archive) Keskisuomalainen
- ↑ ”Se oli kivuliasta, sielun pimeä yö” – kolme vuotta sitten filosofi Pekka Himanen visioi Suomesta kukoistavaa kansakuntaa ja sai osakseen pelkkää pilkkaa Helsingin Sanomat. 18.12.2016. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ HS: Filosofi Pekka Himanen avautuu raporttikohun tuomasta piinasta – helikopteri vahti kotia ja toimittajat seurasivat autolla mtvuutiset.fi. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ Tähtifilosofista hylkiöksi – Pekka Himasen bisnes on romahtanut täydellisesti www.iltalehti.fi. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ Seiskan toimitus: Filosofi Pekka Himanen kuseskeli ravintolan lattialle! Seiska.fi. 22.3.2012. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ IS: Kalsareissa riehunut huippufilosofi Pekka Himanen putkaan: "Käytös erittäin sekavaa" Ilta-Sanomat. 7.11.2012. Viitattu 28.1.2025.
Kirjallisuutta
muokkaa- Pihlström, Sami: Filosofin käytännöt. Helsinki: Unipress, 2001. ISBN 951-579-129-4
Aiheesta muualla
muokkaa- Berkeley Center for the Information Society (BCIS) (englanniksi)
- Jaana Rinne: Pekka Himanen – Filosofi, jonka parhaaseen a-ryhmään kuuluvat Norjan prinssi ja Obaman apulainen. City-lehti 21/2009.
- Henrikki Timgren: Sokrates 2.0. Ylioppilaslehti 7/2004.
- Anu Silfverberg ja Johanna Vehkoo: Himasen etiikka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kari Uusikylä: Himanen ja ”hyvät” veljet Pohjalainen.fi