Pavlodar (kaz. Павлодар, ven. Павлодар) on Kazakstanin koillisosassa Pavlodarin alueella, Irtyšin varrella sijaitseva maan 7. suurin kaupunki.[1][4] Kaupungin väkiluvuksi arvioitiin 322 305 vuoden 2012 alussa. Aluehallinnollisesti kaupunki on Pavlodarin alueen alainen.[3]

Pavlodar
(Павлодар)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Pavlodar

Koordinaatit: 52°18′N, 76°57′E

Valtio Kazakstan
Alue Pavlodarin alue
Perustettu 1720[1]
Kaupungiksi 1861[1]
Väkiluku (2014)  ([3]) 353 930[2]
Aikavyöhyke UTC+5
Postinumero 140000–140017
Suuntanumero(t) +7 7182









Historia ja nykypäivä muokkaa

Paikkakunnalle perustettiin vuonna 1720 Irtyšin jokiasema nimellä Korjakovski, linnoitetulla varustuksella turvattiin suolantoimituksia lähistön suolajärveltä. Vuonna 1860 paikalliset kauppiaat pyysivät kaupungin perustamista ja sen nimeämistä tsaari Aleksanteri II:n pojan mukaan Pavlodariksi. Pyyntöön suostuttiin ja vuonna 1861 perustettiin Pavlodarin kaupunki.[1]

Kaupungissa annetaan yliopisto-opetusta teollisuuden ja opettajankoulutuksen alalla. Petrokemian ja rakennusteollisuutta, alumiinitehdas, traktorien valmistusta, metallipajoja. Teatteri, kotiseutumuseo, taidemuseo ja lastenrautatie.[1]

Kaupungin kautta kulkee eurooppatie E127 ja Kazakstanin pääkaupunki Astanasta itään vievä päärata. Kaupungissa on merkittävä rautatieasema. Venäjän rajalle on alle 140 kilometriä. Pavlodarissa on lentoasema ja jokisatama Irtyšin varrella.[5][4][1]

Väestönkehitys muokkaa

  • 329 681 (1989[6])
  • 300 503 (1999[7])
  • 317 289 (2009[7])
  • 322 305 (2012,[3] arvio)

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Pavlodar (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan Pavlodar-artikkelien nettiversio. Viitattu 16.4.2013. (venäjäksi)
  2. Город Павлодар (Arkistoitu – Internet Archive) Департамент статистики Павлодарской области
  3. a b c Қазақстанның Демографиялық Жылнамалығы – Демографический Ежегодник Казахстана (pdf) (Kazakstanin väestötilasto 1.1.2012, kaupunkien asukasluvut taulukossa 3.3–3.5 sivuilla 24–26/608) 2012. Қазақстан Республикасы Статистика агенттігі, www.stat.gov.kz. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 16.4.2013. (kazakiksi)
  4. a b Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  6. Protsessy urbanizantsii v Kazahstane v postsovetski period i ih demografitšeskaja sosravljuštšaja demoscope.ru. Viitattu 17.4.2013. (venäjäksi)
  7. a b Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda. (pdf) (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin väestönlaskenta 2009.) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Arkistoitu 14.10.2013. Viitattu 17.4.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa