Avaa päävalikko

Paula Modersohn-Becker (alunperin Minna Hermine Paula Becker 8. helmikuuta 1876, Dresden20. marraskuuta 1907, Worpswede) oli saksalainen taidemaalari.[1]

Paula Modersohn-Becker
Paula Modersohn-Becker.
Paula Modersohn-Becker.
Henkilötiedot
Syntynyt 8. helmikuuta 1876[1]
Dresden, Saksan keisarikunta[1]
Kuollut 20. marraskuuta 1907 (31 vuotta)[1]
Worpswede, Saksan keisarikunta[1]
Kansalaisuus saksalainen
Ammatti taidemaalari, kansakouluopettaja
Taiteilija
Taidesuuntaus varhainen ekspressionismi
Paula Modersohn-Becker:
Omakuva 1906.
Paula Modersohn-Becker:
Omakuva (kamelianoksan kanssa) 1907.

Paula Becker syntyi vanhempiensa seitsemästä lapsesta kolmanneksi.[1] Hän muutti perheensä mukana vuonna 1888 Bremeniin.[2] Hänen isänsä Carl Woldemar Becker oli ammatiltaan rautatieinsinööri, ja äiti Mathilde von Bültzingslöwen kuului thüringeniläiseen aatelissukuun. Paulan lapsuudenkodissa harrastettiin monipuolisesti musiikkia, kirjallisuutta ja maalaustaidetta. Paulan isä suhtautui aluksi varauksellisesti tyttärensä aikeisiin ryhtyä taidemaalariksi, sillä naistaidemaalareita pidettiin tuohon aikaan jonkinlaisina kummajaisina. Myönnytyksenä isälleen Paula hanki kansakouluopettajan pätevyyden, jotta hänellä olisi taidemaalarin ammatin lisäksi myös ”kunnollinen” ammatti.

1800-luvun lopulla naisia ei vielä hyväksytty saksalaisiin taideakatemioihin, joten Becker aloitti taideopintonsa yksityisten opettajien ohjauksessa. Lisäksi hän saattoi opiskella naisille tarkoitetuissa taideyhdistyksissä, muun muassa Berliinissä vuosina 1896–1898.

PariisiMuokkaa

Becker kävi ensimmäisen kerran Pariisissa vuonna 1900 ja näki siellä runsaasti oman aikansa edistyksellisintä taidetta. Hän alkoi ottaa etäisyyttä perinteisiin maalaustyyleihin, jotka olivat tuolloin vielä vallitsevia Saksassa, ja alkoi etsiä omaa persoonallista tyyliään. Pariisin museoista ja gallerioista tuli hänen taiteilijauransa tärkeimmät virikkeiden antajat. Hän vieraili Pariisissa uudelleen vuosina 1903, 1905 ja 1906, pohtien viimeisellä kerralla jopa muuttamista pysyvästi sinne.

Avioliitto ja WorpswedeMuokkaa

Naisen edellytykset elättää itsensä taiteella olivat vuoden 1900 paikkeilla huonot, joten Becker joutui elämään hyvin säästeliäästi. Tilanne muuttui vuonna 1901, kun hän avioitui taidemaalari Otto Modersohnin (1865–1943) kanssa. Avioliitto toi hänelle taloudellisen turvallisuuden, rajoittamatta kuitenkaan suuresti hänen taiteellisia pyrkimyksiään, sillä Otto Modersohn suhtautui hyväksyvästi vaimonsa taiteilijauraan.

Avioiduttuaan Paula Modersohn-Becker muutti miehensä kotipaikkakunnalle Worpswedeen, joka on pienehkö kylä noin 20 kilometriä pohjoiseen Bremenistä. Worpswedessä asui tuolloin monia muitakin taiteilijoita, joita yhdisti pyrkimys irtautua virallisten taideakatemioiden edustamasta vanhoillisuudesta. Worpswedeläisten taide oli kuitenkin kaukana Pariisin moderneista virtauksista ja muistutti lähinnä saksalaista romanttista maisemamaalausta. Paula Modersohn-Beckerin Ranskasta poimitut uudenlaiset taidenäkemykset saivat siis varsin vähän ymmärrystä osakseen Worpswedessä.

Taiteellinen työMuokkaa

Modersohn-Beckerin taide ei tyytynyt pelkkään todellisuuden jäljittelyyn, vaan hän pyrki liittämään teoksiinsa suurempia symbolisia merkityksiä. Hänen teoksistaan voi usein löytää viittauksia syntymän ja kasvun teemoihin. Tyylillisesti hän pyrki muotojen yksinkertaistamiseen, ja monet hänen töistään ovat tilavaikutelmaltaan kaksiulotteisia.

Modersohn-Beckeriä voidaan luonnehtia varhaiseksi ekspressionistiksi. Hänen tyylistään voi löytää yhtymäkohtia nabismiin sekä Paul Gauguinin ja Paul Cézannen taiteeseen. Modersohn-Becker oli ehkä ensimmäinen saksalainen taidemaalari, joka ymmärsi Cézannen merkityksen nykytaiteelle.

 
Paula Modersohn-Becker, Kyljellään makaava äiti ja lapsi.

Modersohn-Beckerin elämän viimeisen vuoden suuri teema oli äitiys, sillä hän tuli raskaaksi alkuvuodesta 1907. Samoihin aikoihin hän oli enteellisesti kiinnostunut Egyptin Faiyumin muumiomaalauksista ja jäljitteli niiden tyyliä viimeisessä omakuvassaan (ns. omakuva kamelianoksan kanssa). Tytär Mathilde syntyi 2. marraskuuta 1907. Synnytys oli niin vaikea, että lääkäri määräsi äidin pitkään vuodelepoon. Kun hän sitten viimein 20. marraskuuta sai luvan nousta ylös sängystä, sai hän veritulpan ja kuoli sydänkohtaukseen. Hän oli kuollessaan 31-vuotias. Tytär eli vuoteen 1998.

Modersohn-Beckerin sanotaan olleen ensimmäinen taidemaalari joka on maalannut itsestään omakuvan raskaana ollessaan. Hänen työskentelytahtinsa oli kova, hän maalasi 80 taulua vuodessa. Hänen maalauksiaan ei ennen hänen kuolemaansa ollut myyty kuin kolme. Vuonna 1937 hänen maalauksistaa 70 poistettiin Saksan museoista ja ne joko tuhottiin tai niitä esiteltiin rappiotaiteena.[3]

Lyhyen elämänsä aikana Paula Modersohn-Beckerin taide sai vähän huomiota. Osittain vähäinen maine johtui ehkä siitä, että kriitikot olivat antaneet murskaavaa kritiikkiä hänen ensimmäisestä näyttelystään vuonna 1899, mikä sai hänet varomaan töidensä ennenaikaista tuomista näytteille. Nykyään Modersohn-Beckeriä pidetään Käthe Kollwitzin ohella merkittävimpänä saksalaisena naistaidemaalarina.

MaalauksiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Elger, Dietmar: Expressionism : a revolution in German art, s. 118–125. Köln: Taschen, 2002. ISBN 3-8228-2042-3.
  • Paula Modersohn-Becker: The Letters and Journals of Paula Modersohn-Becker. Translated and annotated by J. Diane Radycki. Introduction by Alessandra Comini. Epilogue of poetry by Rainer Maria Rilke (Requiem, 1908, translated by Adrienne Rich and Lilly Engler) and by Adrienne Rich ("Paula Becker to Clara Westhoff," 1975-76). Metuchen, N.J., & London: The Scarecrow Press, Inc., 1980. ISBN 978-0810813441
  • Diane Radycki: American Women Artists in Munich, or Die Frauen ohne Schatten. In American Artists in Munich: Artistic Migration and Cultural Exchange Processes, edited by Christian Fuhrmeister, Hubertus Kohle, Veere Thielemans, s. 109–124. Modersohn-Becker & O'Keeffe. Berlin, München: Deutscher Kunstverlag, 2009. ISBN 978-3-422-06833-9
  • Diane Radycki: Paula Modersohn-Becker: The Gendered Discourse in Modernism. Ph.D. dissertation, Harvard University, 1993 (readers: Konrad Oberhuber, Norman Bryson). UMI 93-31,015
  • Radycki, Diane: "Pictures of Flesh": Modersohn-Becker and the Nude. Woman's Art Journal, 2009, 30. vsk, nro 1, s. 3–14. Artikkelin verkkoversio Viitattu 20.9.2019. (englanniksi)
  • Radycki, Diane: Prety/ugly: morphing Paula Modersohn-Becker and Marie Laurencin. MAKE: The Magazine of Women's Art, 1.10.1996, nro 72, s. 18–21. The Women's Art Library. Artikkelin verkkoversio Viitattu 20.9.2019. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Paula Modersohn-Becker Fembio. Viitattu 20.9.2019. (englanniksi)
  2. Paula Modersohn-Becker Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.9.2019. (englanniksi)
  3. Lang, Olivia: Being Here: The Life of Paula Modersohn-Becker review – the story of women’s art The Guardian. 4.11.2017. Viitattu 20.9.2019. (englanniksi)

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa