Patrik Vretblad (5. huhtikuuta 1876 Svartnäs15. tammikuuta 1953 Tukholma) oli ruotsalainen urkuri, musiikkikriitikko, musiikkikirjailija ja säveltäjä.[1]

Patrik Vretblad

Vretblad opiskeli Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa vuosina 1895–1900. Hän sai pätevyydet urkurina, kanttorina ja musiikinopettajana jo vuonna 1896, mutta opiskeli sen jälkeen vielä pianonsoittoa Hilda Thegerströmin sekä sävellystä ja kontrapunktia Joseph Denten johdolla. Vretblad sijaisti kesinä 1898 ja 1899 Mauritz Bohemania Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian kirjastonhoitajana. Vuonna 1900 hän aloitti työskentelyn urkurina Tukholman ranskalaisessa reformoidussa kirkossa. Vuosi myöhemmin hän lähti sävellysopintomatkalle Saksaan. Vretblad työskenteli ranskalaisessa reformoidussa kirkossa vuoteen 1906 saakka ja siirtyi Oscarskyrkaniin vuonna 1907. Vuonna 1909 hän alkoi Oscarskyrkanissa organisoida kanttori Oscar Sandbergin kanssa motetti-iltoja, joita kaksikko piti yhdessä noin sata. Vretblad esiintyi tapahtumissa urkurina. Hän oli myös arvostettu konserttiurkuri, joka esiintyi Tukholman lisäksi Helsingissä, Tallinnassa ja Riiassa. Hän esiintyi usein myös yhdessä vaimonsa, viulisti Karin o.s. Bodmanin kanssa.[1]

Vretblad loi uran myös postin palveluksessa ja eteni lopulta postipalvelun hallituksen johtoon (1933–1941). Hän toimi useissa järjestöissä ja oli muun muassa Föreningen svenska tonsättaren sihteeri vuodesta 1918 sekä Musikaliska konstföreningenin sihteeri vuodesta 1933. Vretblad valittiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi vuonna 1921. Samana vuonna hänet palkittiin Litteris et Artibus -mitalilla. Vretblad toimi vuodesta 1902 lähtien musiikkitoimittajana sekä -kriitikkona lukuisissa lehdissä ja kuului Publicistklubbeniin vuodesta 1929. Hänellä ei ollut muodollista koulutusta musiikkitieteilijänä, mutta hän tutki varsinkin Ruotsin musiikin historiaa 1700-luvulta alkaen. Hänen keskeisiä kirjallisia julkaisuitaan ovat Johan Helmich Romanin elämäkerta (1914) ja Konsertlivet i Stockholm under 1700-talet (1918). Säveltäjänä Vretbladin tuotantoon kuuluu sooloteoksia pianolle ja uruille, yksinlauluja, kuoroteoksia, kamarimusiikkia ja sävellyksiä jousiorkesterille. Monet teoksista (esimerkiksi Liten Dalasvit pianotriolle) ovat kansallisromanttisia ja ruotsalaisesta kansanmusiikista vaikutteita ammentaneita. Joihinkin teoksiin Vretblad omaksui vaikutteita vanhemmasta musiikista (esimerkiksi Från Bellmans tid). Hän teki myös sovituksia ja editioita Johan Helmich Romanin ja muiden musiikeista. Lisäksi hän teki sovituksia ja uusia versioita omista sävellyksistään.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Patrik Vretblad (1876−1953) Swedish Musical Heritage, viitattu 19.2.2024 (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa