Avaa päävalikko

Parkanon vesitorni on teräksestä valmistettu vesitorni, joka hallitsee Parkanon kaupunkikuvaa 3-tien kupeessa. Vesitorni on valmistunut vuonna 1970 ja sillä on korkeutta noin 40 m. Sen vesitilavuus on 600 m3. Vesitornin vartena oleva teräsputki on halkaisijaltaan 2,6 metriä. Säiliöosa on kuusikulmainen vaakatasossa oleva pyöreistä putkista koottu rengassäiliö.[1] Vesitorni on kokonaisuudessaan Parkano Oy:n valmistama suunnittelua ja rakentamista myöten.[2]

Parkanon vesitorni
Parkanon vesitorni
Parkanon vesitorni
Sijainti Pahkala, Parkano
Koordinaatit 62°00′27.09″N, 023°00′28″E
Rakennustyyppi vesitorni
Valmistumisvuosi 1970
Suunnittelija Parkano Oy
Urakoitsija Parkano Oy
Omistaja Parkanon kunta
Runkorakenne teräs
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Torni on mallikappale Parkano Oy:n 1960-luvun lopulla alkaneesta hankkeesta kehittää teräksestä valmistettu vesitorni sarjatuotantoon soveltuvaksi. Tuotannossa ylävesisäiliön tilavuus olisi ollut valittavissa 150–1000 kuution väliltä. Kehittämistyötä tuki Sitra. Parkanon mallikappale jäi ainoaksi tällä menetelmällä rakennetuista vesitorneista. Hankkeen menestykseen vaikutti osaltaan konepajan siirtyminen uudelle omistajalle Rauma-Repolalle ja tornin vakioulkonäkö.[1]

Betoni oli ollut hallitseva vesitornin rakennusmateriaali. Teräksisen vesitornin etuna nähtiin mahdollisuus valmistaa vesitornin osat hyvissä olosuhteissa konepajalla mahdollisimman suuriksi ja valmiiksi lohkoiksi, lyhyt rakennusaika rakennuspaikalla ja työmaalla tarvittavan rakennustyön pieni määrä: Parkanossa tarvittiin kaivinkonetta perustusten rakentamiseksi ja vinssi nostamaan vesitornin perustuksiin saranoitu varsi pystyyn ja kahtena lohkona paikalle kuljetettu ja työmaalla yhteen koottu säiliö yläilmoihin. Terästornin haittapuoli on korroosio.[1]

Parkanon vesitorni on eristämätön, joten kovalla pakkasella vesi alkaa jäätyä ja käytettävissä oleva vesimäärä pienenee. Vesitornissa on pumput, jotka kierrättävät vettä koko ajan. Jää sulaa nopeasti, kun pakkanen lauhtuu. Kesällä vesitornin vesi lämpenee enemmän kuin eristetyssä betonisäiliössä ja saattaa pilaantua. Lämmöneristeen jättäminen pois tuo säästöä rakennuskustannuksiin, mutta kasvattaa käyttökustannuksia.[1]

Vesitorni oli alun perin rusehtavan keltainen, mutta myöhemmin värin katsottiin olevan hieman ankea. Vesitorni maalattiin uudestaan männyn väreihin; rungon alaosa tummanruskeaksi, yläosa kermankeltaiseksi ja säiliöosa vihreäksi.

LähteetMuokkaa

  • Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2003. ISBN 951-758-434-2.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Asola, 2003, s.84
  2. Asola, 2003, s.170
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.