Park Jin-young

eteläkorealainen laulaja

Park Jin-young (hangul: 박진영; s. 13. joulukuuta 1971 Soul) on eteläkorealainen laulaja-lauluntekijä, levy-tuottaja, levy-johtaja ja tositelevisio-ohjelmien tuomari. Hänet tunnetaan paremmin taiteilijanimillä J.Y. Park ja The Asiansoul tai nimikirjaimista JYP. Jin-young nousi kuuluisuuteen laulajana julkaistuaan 1994 debyyttialbuminsa Blue City. Vuonna 1997 hän perusti JYP Entertainmentin ja se on yksi Etelä-Korean kannattavimpia viihdeyrityksiä. JYP Entertainmentin johtajana Park on kehittänyt ja manageroinut useita menestyviä k-pop-taiteilijoita, joista esimerkkeinä ovat Rain, Wonder Girls, 2AM, 2PM, Miss A, Got7, Day6, Twice, Boy Story, Stray Kids ja Itzy.

J. Y. Park
박진영
Park helmikuussa 2011
Park helmikuussa 2011
Henkilötiedot
Koko nimi Park Jin-young
Syntynyt13. joulukuuta 1971 (ikä 52)
Soul, Korean tasavalta
Ammatti laulaja-lauluntekijä, levytuottaja, tosi-TV-tuomari, levyjohtaja, tanssija
Puoliso Seo Yoon-jeong (v. 1999–2009)
Muusikko
Taiteilijanimi J. Y. Park, JYP, The Asiansoul
Laulukielet korea, englanti
Aktiivisena 1992–
Tyylilajit K-pop, Funk, Soul, R&B
Soittimet laulu, piano
Levy-yhtiöt JYP Entertainment
Aiheesta muualla
Kotisivut

Varhainen elämä ja koulutus muokkaa

Parkin isä oli Yhdysvalloissa toiminut uutiskirjeenvaihtaja. 9-vuotiaana Park muutti äitinsä kanssa New Yorkiin isänsä uudelleensijoittamisen jälkeen. He asuivat siellä kolme vuotta, ennen kuin Park palasi Souliin lukion varten. Myöhemmin hän opiskeli Yonsein yliopistossa, jonka aikana hän julkaisi kaksi ensimmäistä albumiaan. Hän valmistui geologian kandidaatiksi vuonna 1996.

Ura muokkaa

Parkin ura korealaisessa musiikkiteollisuudessa alkoi vuonna 1994, kun hän debytoi sooloartistina kappaleella ”Don't Leave Me” (날 떠나 지마) hänen debyyttialbumiltaan Blue City. Vuonna 1997 hän perusti levy-yhtiönsä ja agenttinsa JYP Entertainment, tuolloin nimellä Tae-Hong Planning Corp. Samana vuonna EBM (nykyinen SidusHQ) antoi hänelle tehtäväksi valmistella projektiryhmänsä jäsenet debyyttiä varten; viisijäsenisen bändin nimeksi tuli lopulta g.o.d ja se debytoi kaksi vuotta myöhemmin. G.o.d:n menestys yhtenä maan suosituimmista ja myydyimmistä bändeistä 2000-luvun alkupuolella vahvistaisi entisestään Parkin ja JYP Entertainmentin mainetta.

Vuonna 2004 Park uskaltautui amerikkalaiseen musiikkiteollisuuteen. Hänestä tuli ensimmäinen aasialainen tuottaja, joka siirtyi Yhdysvaltoihin ja tuotti musiikkia Will Smithille, Ma$elle ja Cassielle.

Toukokuussa 2008 Park teki yhteistyötä Jackie Chanin kanssa I Love Asia -projektissa, jonka Kiinan maanjäristystragedia aiheutti. Park tuotti kappaleen ”Smile Again” yhdessä Chanin ja korealaisen ohjaaja Kang Je-gyun kanssa kerätäkseen varoja avustustoimiin Sichuanissa. Laulussa esiintyi joukko korealaisia ​​tähtiä, mukaan lukien näyttelijöitä ja laulajia sekä taitoluistelija Kim Yu-na. Musiikkivideo julkaistiin JYP Entertainmentin YouTube-kanavalla 30. kesäkuuta.

Lokakuussa 2009 Parkista tuli yhdessä Rainstonen kanssa ensimmäinen Billboard Hot 100 -listalle päässyt korealainen lauluntekijä, kun Wonder Girlsin hittikappale ”Nobody” debytoi listalla 76:ntena.

Park julkaisi 3. joulukuuta 2009 singlensä ”No Love No More”. 22. huhtikuuta 2011 Park teki yhteistyötä Brown Eyed Girls-yhtyeen Gainin kanssa julkaisemalla duettokappaleen ”Someone Else”. Laulu listattiin toiseksi Gaon Digital Chart -listalla ja sitä myytiin yli miljoona kappaletta. Tämä oli hänen ensimmäinen julkaisunsa noin kahteen vuoteen. Park jatkoi menestystään julkaisemalla singlen ”You're the One” 28. huhtikuuta 2012. Kappale nousi samalla musiikkilistalla kolmanneksi ja myi yli 1,5 miljoonaa kappaletta.

Vuonna 2015 Park julkaisi kappaleen ”Who's Your Mama?”, jossa oli mukana Lucky J -yhtyeen Jessi. Laulusta tuli hitti, syrjäyttäen JYP Entertainmentin tyttöbändin Miss A:n hitin Korean listojen ensimmäiseltä paikalta. Myöhemmin samana vuonna hän osallistui Infinite Challenge Yeongdong Expressway -musiikkifestivaaliin, muodostamalla Dancing Genome -duon koomikko Yoo Jae-sukin kanssa ja he julkaisivat kappaleen ”I'm So Sexy”.

Vuonna 2016 Park julkaisi singlen nimeltä ”Still Alive”. Samoihin aikoihin he esiintyivät Conan O'Brien -speciaalissa "Conan in Korea", ja nauhoitti Conan O'Brienin, Steven Yeunin ja Park Ji-minin kanssa kappaleen nimeltään ”Fire”, jonka musiikkivideoissa esiintyivät Wonder Girls ja Twice. Laulu julkaistiin Conan O'Brienin YouTube-kanavalla 9. huhtikuuta. Park esiintyi myös ohjelmassa Sister's Slam Dunk vuonna 2016, ja tuotti singlen nimeltä ”Shut Up”. 22. lokakuuta 2016 kerrottiin, että Park tuottaa nimikappaleen tyttöbändin I.O.I viimeiselle albumille ennen yhtyeen hajoamista. Kappale, jonka nimeksi tuli ”Very Very Very” julkaistiin 16. lokakuuta 2016. Se saavutti julkaistuttuaan kaupallisen menestyksen, ansaitsemalla täydellisen all-killin Korean listoilla ja ollen Gaon Digital Chartin kärjessä.

Vuonna 2019 Park julkaisi kappaleen ”Fever”, jolla esiintyivät Superbee ja BIBI.

Vuonna 2020 julkaistiin Parkin omaelämäkerta Live for What?.[1] Park päätti kirjoittaa omaelämäkerran itse saatuaan ensin toiselta kirjoittajalta tuotoksen, joka ei tyydyttänyt häntä.[1]

Diskografia muokkaa

Studioalbumit muokkaa

  • Blue City, julkaistu 1. syyskuuta 1994
  • Tantara (딴따라), julkaistu 1. syyskuuta 1995
  • Summer Jingle Bell, julkaistu 1. syyskuuta 1996
  • Even After 10 Years (십년이 지나도), julkaistu 2. tammikuuta 1998
  • Kiss Me, julkaistu 23. joulukuuta 1998 (listasijoitus 3, myyntiluku Koreassa yli 266 327)
  • Game, julkaistu 8. kesäkuuta 2001 (listasijoitus 2, myyntiluku Koreassa yli 383 200)
  • Back To Stage, julkaistu 16. marraskuuta 2007 (listasijoitus 6, myyntiluku Koreassa yli 34 571)

EP-levyt muokkaa

  • Spring, julkaistu 29. huhtikuuta 2012 (listasijoitus 13, myyntiluku Koreassa yli 1 618)
  • Halftime, julkaistu 9. syyskuuta 2013 (listasijoitus 15, myyntiluku Koreassa yli 2 022)

Singlealbumit muokkaa

  • Sad Freedom, julkaistu 1. joulukuuta 2009 (listasijoitus 63)

Singlet muokkaa

  • ”No Love No More”, julkaistu 2009 albumilta Sad Freedom (listasijoitus 25)
  • ”Someone Else” (Gainin kanssa),julkaistu 2012 albumilta Spring (listasijoitus 2)
  • ”You're the One”, julkaistu 2012 albumilta Spring (listasijoitus 3)
  • ”Movie Star”, julkaistu 2012 (listasijoitus 94)
  • ”Classic” (Taecyeonin, Wooyoungin ja Suzyn kanssa), julkaistu 2012 (listasijoitus 58)
  • ”Had Enough Parties”, julkaistu 2013 albumilta Halftime (listasijoitus 9)
  • ”Who's Your Mama?” (feat. Jessi), julkaistu 2015 albumilta 24/34 (listasijoitus 1)
  • ”I'm So Sexy” (Yoo Jae-sukin kanssa), julkaistu 2015 albumilta Infinite Challenge: Yeongdong Expressway Music Festival (listasijoitus 5)
  • ”All I Need” (feat. P-Type), julkaistu 2015
  • ”Still Alive”, julkaistu 2016 albumilta Still Alive (listasijoitus 23)
  • "Regrets” (Heizen kanssa), julkaistu 2017 albumilta Blue & Red (listasijoitus 19)
  • ”This Small Hand” (꽉 잡은 이 손), julkaistu 2019
  • ”Fever” (feat. Superbee, BIBI), julkaistu 2019 (listasijoitus 20)

Soundtrackit muokkaa

  • ”Because I love you” (사랑하기 때문에), julkaistu 2010 albumilta MBC Music Tour Lalala Live Vol.9
  • ”If” (못 잊은 거죠), julkaistu 2011 albumilta Dream High OST Part 5 (listasijoitus 14)
  • ”Falling”, julkaistu 2012 albumilta Dream High 2 OST Part 1 (listasijoitus)

Lähteet muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Park Jin-young