Pai Mārire
Pai Mārire, toiselta nimeltään Hauhau, oli 1800-luvun loppupuoliskolla maorien keskuudessa vaikuttanut uskonnollinen liike, joka yhdisti maorien perinteistä uskontoa ja kristinuskoa. Sitä voidaan pitää ensimmäisenä itsenäisenä maorien kristillisenä liikkeenä. Liikkeen perusti Te Ua Haumēne, ja sen nimi Pai Mārire viittaa hänen oppeihinsa hyvyydestä ja rauhasta. Eurooppalaisten ja maorien väliset maakiistat saivat liikkeen muodostumaan lopulta sotilaalliseksi vastarinnaksi, ja etenkin eurooppalaisten siirtolaisten keskuudessa se nähtiin puhtaasti eurooppalaisten vastaisena liikkeenä.[1] Vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan liikkeellä oli vielä 609 kannattajaa[2].
Historia muokkaa
Te Ua Haumēne tutustui kristittyihin lähetyssaarnaajiin ollessaan erään maoriheimon vankina 1820-luvulla. Häneen vaikutti etenkin uusi Testamentti ja Ilmestyskirja. 1860-luvulla hän otti osaa maorien ja siirtolaisten väliseen niin sanottuun Taranakin sotaan, joka oli puhjennut kiistoista maan myymisestä siirtolaisille. Vuonna 1862 hän sai näyn enkeli Gabrielilta, joka ohjeisti häntä johtamaan israeliitit (tässä yhteydessään maorit) ottamaan takaisin Kanaaninmaan eli Uuden-Seelannin.[3]
Pai Māriren kannattajat kulkivat ympäri Pohjoissaarta, ja he joutuivat pian väkivaltaisiin yhteenottoihin muiden maorien ja siirtolaisten kanssa. Osa maorien iweistä eli heimoista vastusti sen nousua, sillä se nähtiin panmaorilaisena liikkeenä, joka näin uhkasi heimojen omaa itsenäistä valtaa.[3] Huhtikuussa 1864 Pai Māriren kannattajat väijyttivät brittien sotilasjoukon ja tappoivat näistä seitsemän[4]. Pai Māriren kannattajien ja muiden maorien välillä käytiin toukokuussa 1864 Whanganuissa Moutoa Islandin taistelu, jossa heitä vastustaneet maorit voittivat. Paikalle pystytettiin sittemmin Uuden-Seelannin ensimmäinen sotamuistomerkki. Tappiosta huolimatta Pai Mārire sai lisää kannattajia, ja tätä vauhdittivat etenkin siirtomaahallinnon suorittamat maan haltuunotot.[3]
2. maaliskuuta 1865 Te Ua Haumēnen oppilaana aikanaan olleen Kereopa Te Raun johtama maorijoukko surmasi saksalaissyntyisen lähetyssaarnaaja Carl Völknerin. Völknerin pää irrotettiin, ja Kereopa vieläpä söi tämän silmät. Rangaistuksena maoreille siirtomaahallinto takavarikoi 58 000 hehtaaria näiden maita. Keropa vangittiin syyskuussa 1871, tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin 5. tammikuuta 1872.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Steve Watters: Pai Mārire Page 1 – Introduction Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 3.1.2015. (englanniksi)
- ↑ Religious Affiliation (Total Responses) (XLS) New Zealand Department of Statistics. Arkistoitu 15.11.2013. Viitattu 3.1.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Steve Watters: Pai Marire Page 2 – Te Ua Haumēne Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 3.1.2015. (englanniksi)
- ↑ Pai Mārire ambush in Taranaki Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 3.1.2015. (englanniksi)
- ↑ Steve Watters: Pai Marire Page 3 – The death of Carl Völkner Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 3.1.2015. (englanniksi)