Wikipedia

Paha Juttu

videopelisarja
(Ohjattu sivulta Paha juttu)

Paha Juttu on Ari ja Mikko Hyppösen ohjelmoima tekstiseikkailupelisarja. Vuonna 1987 aloitettu sarjan ensimmäinen osa julkaistiin seuraavana vuonna Floppy Magazine-diskettilehdessä. Jatko-osat Paha Juttu II, Paha Juttu III ja Pahan Jutun poika julkaistiin samana vuonna. Pelien koodi ja mekaniikat monimutkaistuivat uusien osien myötä. Paha Juttu -pelien julkaisu siivitti F-Secure -yrityksestä tunnetut Hyppösen veljekset tietotekniikka-alalle ja olivat Mikko Hyppösen ensimmäiset julkaistut ohjelmat.

Paha Juttu
Ensimmäisen Paha Juttu -pelin aloitusruutu
Ensimmäisen Paha Juttu -pelin aloitusruutu
Kehittäjä Ari Hyppönen, Mikko Hyppönen
Julkaisija Floppy Magazine
Suunnittelija Ari Hyppönen, Mikko Hyppönen
Lajityyppi Tekstiseikkailu
Alusta Commodore 64
Ensijulkaisu Paha Juttu (1988)
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Pelit muokkaa

Paha Juttu -pelisarjaan kuuluvat:

  • Paha Juttu (1988),[1] Ari ja Mikko Hyppönen
  • Paha Juttu II: The loost caverns (1988),[2] Ari ja Mikko Hyppönen
  • Paha Juttu III: The Pauli papers (1988),[3] Ari ja Mikko Hyppönen
  • Pahan Jutun poika: The quest for the eteernal (1988)[4] Ari Hyppönen
  • Pahan Jutun isoveli (1988)[1]
  • Tosi paha Juttu (1988),[1] Ari Hyppönen

Pelaaminen muokkaa

 
Paha Juttu on splitscreen-tekniikalla toteutettu tekstiseikkailu.
 
Pahan Jutun poika sisältää kartan.

Paha Juttu -sarjan pelit ovat tekstiseikkailupelejä. Ne on toteutettu splitscreen-tekniikalla, jossa ruudun yläosassa näkyy pelimaailma ja alaosassa syötetyt komennot ja niihin saadut tekstivastaukset. Tekstikomennot on toteutettu suomen kielellä, mikä on suomen kieliopin takia hankalaa ja siksi harvinaista ajan peleissä.[1] Peli ottaa vastaan yksinkertaisia komentoja kuten "katso patja".[5] Varsinkaan pelisarjan ensimmäinen peli Paha Juttu ei ole vielä kovin monimutkainen ja sen voi pelata läpi lyhyessäkin ajassa. Pelisarjan uudemmissa osissa on jo enemmän ominaisuuksia.[1]

Ensimmäisessä osassa pelaaja ohjaa 17-vuotiasta Keijoa, joka herää makuuhuoneessaan ilman tarkkoja muistikuvia eilisillan tapahtumista. Takaraivossa on kuitenkin tunne siitä, että kaikki ei ole hyvin.[6] Tutkimalla huonetta pelaaja ratkaisee kadonneiden tohveleiden ja naarmutetun taulun arvoituksen. Pelin absurdina loppuratkaisuna huoneessa olevan kasettisoittimen sisältä löytyy kuutio, jonka sisään on kätkeytynyt koira. Ensimmäisessä pelissä on "24 Kb grafiikkaa, 7 Kb muuttujia 12 Kb digitoitua sound-dataa ja 1.3% konekieltä." Pelissä olevassa cheat-modessa pelaaja voi vaihtaa tekstin väriä, kirjoittaa omaa tekstiä tai vaikka tyhjentää koko ruudun, "aivan kuten Zorkissa".[6]

Pelisarjan toisessa osassa Paha Juttu II: The loost caverns päähenkilö Keijo on vuoden vanhempi ja aloittaa jälleen huoneessan ilman tarkempia muistikuvia edellisillan tapahtumista. Peli on teknisesti melko samanlainen kuin ensimmäinen osa. Lähinnä cheat-modea on paranneltu ja se toistaa kaikki Commodore-BASIC v2:n käskyt. "34 kB grafiikkaa, 7 kB muuttujia, 8 kB ohjelmakoodia ja 1.4% konekieltä."[2]

Kolmannessa osassa Paha Juttu III: The Pauli papers päähenkilö Keijo on nyt 19-vuotias ja ainoa muistikuva on Pauli-niminen mies. Erillinen cheat-mode on poistettu ja korvattu "interaktiolla Paulin kanssa". Samoin tekijöiden mukaan "reduktio auditiivisella saralla on ONNISTUTTU korvaamaan visuaalisin tekniikoin (=ei musiikkia)." Pelissä on "24 kB grafiikkaa, 7 kB muuttujia, aika vähän digitoitua sound-dataa ja 1.5% konekieltä."[3]

Pahan Jutun poika: The quest for the eteernal kertoo 16-vuotiaan Keijon nuoruudesta. Aiemmista osista poiketen peli alkaa matematiikantunnilta. Tuusulaan sijoittuvassa pelissä pelaajan on tarkoitus päästä koulusta kotiin "mikron" luokse. Pelissä on reaaliaikaisesti piirtyvä kartta ja hahmoa ohjataan funktionäppäimillä. Vaikka pelissä on kartta, tekijät suosittelevat silti pitämään lokia pelaajan tekemistä valinnoista ja liikkumisesta. Mukana on myös help-toiminto. Pelissä on "12 kB grafiikkaa, 7 kB muuttujia, aika vähän digitoitua sound-dataa ja 0.7% konekieltä."[4]

Kehitys ja julkaisu muokkaa

Paha Juttu -pelit ovat tehneet veljekset Ari ja Mikko Hyppönen heidän ollessaan vielä nuoria.[7][8] Ensimmäinen Paha Juttu koodattiin vuonna 1987 ja julkaistiin seuraavana vuonna.[8][1]

Samantyyppisten tekstiseikkailujen tekeminen oli Suomessa tuolloin yleistä tietokoneharrastajien keskuudessa. Paha Juttu erottuu joukosta lähinnä koska se päätyi kaupalliseen jakeluun ja koska sen parissa työskentely siivitti Hyppösen veljekset tietotekniikka-alalle F-Secure-yritykseen. Paha Juttu -pelit julkaistiin, kun Hyppöset lähettivät ne Floppy Magazine-lehteen. Floppy Magazine oli diskettilehti, joten siinä voitiin julkaista tietokoneella luettavien tekstijuttujen lisäksi myös itse pelejä.[9] Lehden levikki oli vähäinen, lukijakunta nuorta ja teinipoikien tuotokset sen tyypillistä sisältöä.[10] Ensimmäinen Paha Juttu julkaistiin sen numerossa 1/1988,[9] jonka pääkirjoituksessa pelin sanottiin ironiseen sävyyn olevan "uudentyyppinen tekstiseikkailu, jonka läpipelaaminen edellyttää erittäin monimutkaista kaavaa ja ajattelutapaa. Vaan onpahan taas seikkailu, jossa ei turhaan tarvitse ajatella."[11] Floppy Magazinen mainos C=lehdessä kutsuu sarjan ensimmäisiä pelejä "gonzoseikkailuiksi".[12] Paha Juttu oli Mikko Hyppösen ensimmäinen julkaistu tietokoneohjelma.[8] Pelin myyntiluvut eivät ole tiedossa.[13] Myös jatko-osat Paha Juttu II, Paha Juttu III ja Pahan Jutun poika julkaistiin Floppy Magazinessa.[9] Sarjan myöhempien osien julkaisemista jäätiin odottelemaan vuosikymmeniksi.[13]

Paha Juttu -pelit on tehty Commodore 64 -tietokoneelle,[7] mutta ne toimivat myös Commodore 128:lla.[6] Pelisarjan suurimpana esikuvana on ollut Commodore 64 -peli The Hobbit, joka on myös toteutettu splitscreen-tekniikalla. Suurin ero pelattavuudessa The Hobbitin ja Pahan Jutun välillä onkin kieli.[1] Myös Zorkista on otettu mallia.[6] Työnjako Hyppösten veljesten välillä noudatteli kaavaa. Juonet käsikirjoitettiin yhdessä, Mikko ohjelmoi ruudun käsittelyä ja Ari suomen kielen syntaksia osaavaa tulkkia.[13] Pahan Jutun kielitulkki on toteutettu BASICilla mutta grafiikkarutiinit ja äänet ovat 6510 konekieltä, jotta koko peli mahtuisi Commodore 64:n muistiin.[1][14] Konekieli on saatu peliin Hes Mon 64 -konekielimonitorin avulla. Pelien musiikki on kolmikanavamusiikkia.[1] Peleissä on myös digitoitua ihmisääntä, joka on saatu peleihin Commodore Sound Sampler -D/A-muuntimella. Pelin läpäistyään pelaaja kuuleekin Hyppösten onnittelut.[13]

Pahan Jutun ensimmäinen peli on pelattavissa Suomen pelimuseon näyttelyssä VICE-emulaattorilla.[8] Näyttelyssä on nähtävillä myös alkuperäisiä kehitystyökaluja, FD-levyke, karttoja, lähdekoodilerppuja, D/A-muunnin ja konekielimonitori.[1]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j Kauppinen, Jukka O.: Paha juttu - Pelimuseo 1.1:ssä esillä digiguru Mikko Hypposen kasarioutous - Suomen pelimuseo YouTube. 3.6.2018. Checkpoint TV. Viitattu 17.2.2021.
  2. ↑ a b Hyppönen, Ari; Hyppönen, Mikko: Paha Juttu II. Floppy Magazine, Huhtikuu 1988, 4. vsk, nro 2. Espoo: Protocol Productions Oy. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b Hyppönen, Ari; Hyppönen, Mikko: Paha Juttu III. Floppy Magazine, Kesäkuu 1988, 4. vsk, nro 3. Espoo: Protocol Productions Oy. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b Hyppönen, Ari: Pahan Jutun POIKA. Floppy Magazine, Syyskuu 1988, 4. vsk, nro 4. Espoo: Protocol Productions Oy. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Se päivä muutti Suomen: ”Commodore 64”. YLE Oppiminen ja Tiede. YLE TV1. 2011.
  6. ↑ a b c d Hyppönen, Ari; Hyppönen, Mikko: Paha Juttu ja viherhiukkaset. Floppy Magazine, Helmikuu 1988, 4. vsk, nro 1. Espoo: Protocol Productions Oy. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ a b Kauppinen, Jukka O.: Tietoturvaguru Mikko Hyppönen teki aikoinaan myös pelejä - Paha Juttu pääsi pelimuseoon V2.fi. 6.6.2018. Viitattu 17.2.2021.
  8. ↑ a b c d Korhonen, Suvi: Hyppösen koodaama peli päätyi museoon Mikrobitti. 26.3.2018. Viitattu 17.2.2021.
  9. ↑ a b c 100 suomalaista peliä Suomen pelimuseo. Viitattu 17.2.2021.
  10. ↑ Nylund, Niklas: The early days of Finnish game culture: Game-related discourse in Micropost and Floppy Magazine in the mid-1980s. Cogent Arts & Humanities, 2016, 3. vsk, nro 1, s. 268-280. doi:10.1080/23311983.2016.1191124. ISSN 2331-1983. (englanniksi)
  11. ↑ Luode, Toni: Pääkirjoitus. Floppy Magazine, Helmikuu 1988, 4. vsk, nro 1. Espoo: Protocol Productions Oy. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Floppy Magazine 64. C=lehti, 1988, 2. vsk, nro 6. ISSN 0783-8921.
  13. ↑ a b c d Ahokas, Kari: Turvaguru on pelimies Tivi. 22.9.2005. Viitattu 26.2.2021.
  14. ↑ Hyppönen, Mikko (@mikko): The Finnish language interpreter in Paha Juttu was... 24.3.2018. Twitter. Viitattu 19.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paha_Juttu&oldid=21646931”