Paavo Tolonen
Paavo Ilmari Tolonen (3. kesäkuuta 1936 Luusua, Kemijärvi[1] – 2. elokuuta 2009 Pudasjärvi[2]) oli pohjoissuomalainen kuvataiteilija, taidemaalari ja kuvanveistäjä.
Henkilöhistoria
muokkaaTolosen vanhemmat olivat seppä Janne Tolonen ja Riikka Alaluusua. Perheessä oli 18 lasta, joista Paavo Tolonen oli toiseksi nuorin. Hän meni naimisiin vuonna 1962 terveydenhoitaja Laimi Körkön kanssa, ja perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Tolonen kävi Vapaan taidekoulun 1955–1956 ja Suomen Taideakatemian koulun 1957[3]–1960, ja palasi sitten Pudasjärvelle kuvaamataidon opettajaksi. Opiskeluaikanaan Tolonen työskenteli Otavan kirjapainossa. Hän suoritti vielä maisemamaalauskurssin Suomenlinnassa 1957 ja henkilökuva- ja monumenttitaiteen kurssin Oulussa 1976. Tolonen asui ja toimi opettajana Pudasjärvellä kolmisenkymmentä vuotta, vuoteen 1974 asti. Pudasjärveltä hän muutti Haukiputaan Martinniemeen vuonna 1987.
Taiteellinen tuotanto
muokkaaTolonen debytoi taiteilijana Helsingissä vuonna 1961, hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli Pudasjärvellä seuraavana vuonna.[1] Tolonen kuvasi teoksissaan paljon maaseutua ja sen ihmisiä ja olosuhteita, mutta myös luontoa ja omia lapsiaankin. Hän oli myös suosittu muotokuvamaalari, joka maalasi yli sata muotokuvaa yhteiskunnallisista, kirkollisista ja kulttuurielämän henkilöistä. Ehkä huomattavimpia näistä ovat kolme maaherraa, neljä kenraalia, kaksi yliopiston rehtoria, piispa sekä useat yliopiston professorit. Lisäksi Tolonen teki useita veistoksia ja reliefejä. Tolosen teoksia on muun muassa Wäinö Aaltosen museossa, Oulun taidemuseossa ja Aineen taidemuseossa. Hän sai Valtion taidepalkinnon 1975 ja Kalevalan juhlavuoden mitalin 1985.[2]
Paavo Tolosen taidesäätiö perustettiin vuonna 2011.[4] Se järjestää näyttelytoimintaa.[5]
Tilaustyöt ja julkiset taideteokset
muokkaa
- Sallikaa lasten tulla, maalattu reliefi, Maikkulan seurakuntakeskus, Oulu 1996
- Elämän virta, maalattu reliefi, Oulun rauhanyhdistys 1995
- Toinen tuleminen, alttariteos, Simon seurakuntasali 1995
- Eteenpäin ja Ylöspäin, reliefi, ruostumaton teräs sekä Opinvirrat, maalattu reliefi, Oulun keskusammattikoulu 1994
- Valon tie, puuveistos, Kempeleen kirkko 1992
- Kasvun käyrät, teräsveistos, Pudasjärven Osuuspankki 1988
- Peilin edessä, hautamuistomerkki, Oulu 1986
- Ristin tie, alttaritaulu, Pudasjärven seurakuntatalo 1984
- Seuratkaa minua, seinämaalaus, Kuusamon rauhanyhdistys 1983
- Tulkaa minun tyköni, alttaritaulu, Puolangan kirkko 1982
- Elämän aakkoset, seinäreliefi, Oulunsalon ala-aste 1980
- Uusi päivä, sankarivainajien muistomerkki, Pudasjärvi 1978
Lähteet
muokkaa- Kirjastovirma[vanhentunut linkki] (Viitattu 3.3.2011)
- Yle 5.8.2009 (Viitattu 3.3.2011)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Lea Mourujärvi (toim.): "Jos tikka on kirjava, elämä on kirjavampi." Elämäntarinoita Kemijärveltä, s. 492–495. Kemijärvi: Kemijärven Rotaryklubi, 2004. ISBN 952-91-7355-5
- ↑ a b Taiteilija Paavo Tolonen on kuollut Yle Uutiset. Viitattu 25.12.2018.
- ↑ Lasten touhut tallentuivat tauluihin – Paavo Tolosen lapsiaiheita Pohjantähden näyttelyssä www.iijokiseutu.fi. 21.8.2016. Viitattu 25.12.2018.
- ↑ Paavo Tolonen taidesäätiö Pudasjärvelle Yle Uutiset. Viitattu 25.12.2018.
- ↑ Paavo Tolosen taidetta Syötteen luontokeskuksessa – esillä töitä monelta vuosikymmeneltä www.iijokiseutu.fi. 17.12.2018. Viitattu 25.12.2018.