Avaa päävalikko

HenkilöhistoriaMuokkaa

Tolosen vanhemmat olivat seppä Janne Tolonen ja Riikka Alaluusua. Perheessä oli 18 lasta, joista Paavo Tolonen oli toiseksi nuorin. Hän meni naimisiin vuonna 1962 terveydenhoitaja Laimi Körkön kanssa, ja perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Tolonen kävi Vapaan taidekoulun 1955–1956 ja Suomen Taideakatemian koulun 1957[3]–1960, ja palasi sitten Pudasjärvelle kuvaamataidon opettajaksi. Opiskeluaikanaan Tolonen työskenteli Otavan kirjapainossa. Hän suoritti vielä maisemamaalauskurssin Suomenlinnassa 1957 ja henkilökuva- ja monumenttitaiteen kurssin Oulussa 1976. Tolonen asui ja toimi opettajana Pudasjärvellä kolmisenkymmentä vuotta, vuoteen 1974 asti. Pudasjärveltä hän muutti Haukiputaan Martinniemeen vuonna 1987.

Taiteellinen tuotantoMuokkaa

Tolonen debytoi taiteilijana Helsingissä vuonna 1961, hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli Pudasjärvellä seuraavana vuonna.[1] Tolonen kuvasi teoksissaan paljon maaseutua ja sen ihmisiä ja olosuhteita, mutta myös luontoa ja omia lapsiaankin. Hän oli myös suosittu muotokuvamaalari, joka maalasi yli sata muotokuvaa yhteiskunnallisista, kirkollisista ja kulttuurielämän henkilöistä. Ehkä huomattavimpia näistä ovat kolmen maaherraa, neljä kenraalia, kaksi yliopiston rehtoria, piispa sekä useat yliopiston professorit. Lisäksi Tolonen teki useita veistoksia ja reliefejä. Tolosen teoksia on muun muassa Wäinö Aaltosen museossa, Oulun taidemuseossa ja Aineen taidemuseossa. Hän sai Valtion taidepalkinnon 1975 ja Kalevalan juhlavuoden mitalin 1985.[2]

Paavo Tolosen taidesäätiö perustettiin vuonna 2011.[4] Se järjestää näyttelytoimintaa.[5]

Tilaustyöt ja julkiset taideteoksetMuokkaa

  • Sallikaa lasten tulla, maalattu reliefi, Maikkulan seurakuntakeskus, Oulu 1996
  • Elämän virta, maalattu reliefi, Oulun ry 1995
  • Toinen tuleminen, alttariteos, Simon seurakuntasali 1995
  • Eteenpäin ja Ylöspäin, reliefi, ruostumaton teräs sekä Opinvirrat, maalattu reliefi, Oulun keskusammattikoulu 1994
  • Valon tie, puuveistos, Kempeleen kirkko 1992
  • Kasvun käyrät, 1988, teräsveistos, Pudasjärven Osuuspankki
  • Peilin edessä, 1986, hautamuistomerkki, Oulu
  • Ristin tie, 1984, alttaritaulu, Pudasjärven seurakuntatalo
  • Seuratkaa minua, 1983, seinämaalaus, Kuusamo
  • Tulkaa minun tyköni, 1982, alttaritaulu, Puolangan kirkko
  • Elämän aakkoset, 1980, seinäreliefi, Oulunsalon ala-aste
  • Uusi päivä, 1978 sankarivainajien muistomerkki, Pudasjärvi

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Lea Mourujärvi (toim.): "Jos tikka on kirjava, elämä on kirjavampi." Elämäntarinoita Kemijärveltä, s. 492–495. Kemijärvi: Kemijärven Rotaryklubi, 2004. ISBN 952-91-7355-5.
  2. a b Taiteilija Paavo Tolonen on kuollut Yle Uutiset. Viitattu 25.12.2018.
  3. Lasten touhut tallentuivat tauluihin – Paavo Tolosen lapsiaiheita Pohjantähden näyttelyssä www.iijokiseutu.fi. 21.8.2016. Viitattu 25.12.2018.
  4. Paavo Tolonen taidesäätiö Pudasjärvelle Yle Uutiset. Viitattu 25.12.2018.
  5. Paavo Tolosen taidetta Syötteen luontokeskuksessa – esillä töitä monelta vuosikymmeneltä www.iijokiseutu.fi. 17.12.2018. Viitattu 25.12.2018.