Ottokar II Přemysl
Ottokar II Přemysl (n. 1230 – 26. elokuuta 1278) oli Böömin kuningas 1253–1278. Hän oli kuningas Venceslaus I:n nuorempi poika Přemyslidien sukua ja äitinsä puolelta sukua Hohenstaufeneille. Hänen aikanaan Böömin kuningaskunta oli laajimmillaan ja sisälsi muun muassa nykyiseen Itävaltaan kuuluvista maakunnista suurimman osan.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Vanhemman veljensä kuoltua 1247 hänestä tuli ainoa perijä. Hän nousi Määrin valtaistuimelle, mutta 1248 myös tyytymättömät Böömin ylimykset tunnustivat hänet herrakseen, jolloin hänen isänsä vangitsi hänet. Vuonna 1251 nuori prinssi varmisti valintansa Itävallan herttuaksi ja vahvistamalla asemiaan naimalla 30 vuotta vanhemman Margareetan (k. 1267), joka oli Itävallan herttua Frederik II:n, viimeisen Babenbergin sukua, sisar ja Saksan kuninkaan Henrik VII:n leski. Joitain vuosia myöhemmin hän hankkiutui rouvasta eroon ja nai vanhan kilpakumppaninsa Unkarin kuninkaan Béla IV:n tyttärentyttären Kunigunden. Hänestä tuli hänen lastensa äiti, mukaan lukien ainoan pojan ja perijän Venceslausin.
Ennen ja jälkeen valintansa Böömin kuninkaaksi syyskuussa 1253 Ottokar kiisteli Unkarin Bela IV:n kanssa Steiermarkista, joka oli ennen kuulunut Itävaltaan. Vuonna 1254 hän luovutti osan Belalle, mutta kiista jatkui ja heinäkuussa 1260 hän löi unkarilaiset lähellä Kressenbrunnia ja valtasi koko Steiermarkin, nimellisesti herralleen, Saksan kuninkaalle Rikhard Cornwallilaiselle.
Ottokar johti myös kaksi ristiretkeä preussilaisia pakanoita vastaan ja perusti Königsbergin, joka nimettiin hänen mukaansa.
Vuonna 1269 hän peri Kärntenin ja osan Krainia, ja lyötyään taas maita myös havittelevat unkarilaiset hän oli keisarikunnan voimakkain ruhtinas. Vuonna 1273 pidettiin keisarinvaali. Ottokar ei suostunut tunnustamaan voittanutta kilpailijaansa Rudolf Habsburgilaista ja vaati paavia tekemään samoin. Vuoden 1274 Reichstagilla Frankfurtissa Rudolf julisti, että kaikki keisarilliset maat, jotka oli valloitettu sitten keisari Fredrik II:n kuoleman oli palautettava keisarin haltuun. Tämä olisi riistänyt Ottokarilta Steiermarkin, Itävallan ja Kärntenin. Kiista saavutti huippunsa 1276 kun Rudolf julisti Ottokarin valtakunnanpannaan ja piiritti Wienin, ja pakotti Ottokarin luovuttamaan kaikki maansa paitsi Böömin ja Määrin. Ottokarin poika Venceslaus naitettiin Rudolfin tyttärelle ja saavutettiin jonkinlainen rauha.
Kaksi vuotta myöhemmin Ottokar kokosi liittolaisineen armeijan ja pyrki ottamaan takaisin maansa, mutta kuoli Marchfeldin taistelussa Dürnkrutin ja Jedenspeigenin lähellä 26. elokuuta 1278 Rudolfia vastaan.
| Edeltäjä: Venceslaus I |
Böömin kuningas 1253–1278 |
Seuraaja: Venceslaus II |
| Edeltäjä: Fredrik von Baden |
Itävallan herttua 1251–1278 |
Seuraaja: Rudolf Habsburgilainen |