Osmo Oittinen

Osmo Untamo Oittinen (20. marraskuuta 1914 Äänekoski – 5. tammikuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja kokoomuspoliitikko. Hän toimi sanomalehti Uuden Suomen kustannusyhtiön toimitusjohtajana 1958–1970 ja Kansaneläkelaitoksen johtajana 1973–1979.

Osmo Oittinen vuonna 1960.

Elämä ja ura

Äänekoskelaiseen talonpoikaisperheeseen syntynyt Osmo Oittinen suoritti 1937 yleisen oikeustutkinnon, valmistui sotavuosina lakitieteen kandidaatiksi ja opiskeli sotien jälkeen myös ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulussa. Hän toimi asianajajana vuodesta 1941, Maanomistajain Liiton lakimiehenä 1945–1949 ja samoissa tehtävissä Metsäliitossa 1948–1949. Vuosina 1949–1952 Oittinen oli Suomen Teollisuusvaltuuskunnan verokomitean sihteeri ja sitten johtajana Suomen Teollisuusliitossa, kunnes hänet 1958 nimitettiin myös Kauppalehteä vuodesta 1958 julkaisseen Oy Uuden Suomen ja sen tytäryhtiön, Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino Oy:n toimitusjohtajaksi.

Vuodesta 1964 Uudessa Suomessa työskennelleen Jyrki Vesikansan mukaan Oittinen ei kyennyt kääntämään lehden 1950-luvulla alkanutta laskevaa suosiota uuteen nousuun osittain siksi, ettei tullut kovin hyvin toimeen päätoimittajien Eero Petäjäniemen eikä Pentti Poukan kanssa. Oittisen vaikutuksella Uusi Suomi kokeili alueellisten liitteiden julkaisemista Lahdessa, Turussa ja pääkaupunkiseudulla, kun taas toimitus halusi paikallisuuden sijaan panostaa pikemminkin ulkomaanuutisiin.

Oittinen alkoi sanomalehtien ohella panostaa aikakauslehtiin ja perusti television suosiota hyödyntävän ohjelmalehti Katson 1960. Vuonna 1964 Oittinen osti Ilmari Turjan päätoimittaman Uuden Kuvalehden, joka yhdistettiin Naisten Maailman kanssa Jussi Talven päätoimittamaksi Uusi Maailma -lehdeksi.

Erimielisyyksien ja heikon kannattavuuden takia Oittinen joutui lähtemään Uudesta Suomesta 1970. Hän siirtyi ensin Suomen Työnantajain Keskusliittoon ja sitten 1973 kokoomuksen mandaatilla Kelan johtajistoon. Hän jäi eläkkeelle 1979 ja kuoli 1982.

Ura kokoomuksessa

Vuosina 1947–1949 Oittinen toimi Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmän sihteerinä. Vuonna 1962 kokoomus pyysi Oittista Ahti Karjalaisen ensimmäisen hallituksen valtiovarainministeriksi, mutta Uusi Suomi ei antanut toimitusjohtajalleen virkavapautta.