Avaa päävalikko
Jyrki Vesikansa Helsingin kirjamessuilla 2017

Jyrki Äänis Kaleva Vesikansa (s. 28. lokakuuta 1941 Helsinki) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija.[1]

Jyrki Vesikansan vanhemmat olivat partioliikkeessä vaikuttaneet Osmo ja Sirkka Vesikansa.[2] Vesikansa työskenteli pitkään Uuden Suomen toimittajana. Hän aloitti lehden palveluksessa vuonna 1964. Vuosina 1969–1972 hän toimi sen kirjeenvaihtajana Saksassa, vuosina 1972–1976 taloustoimituksen päällikkönä ja vuosina 1976–1978 toimituspäällikkönä. Vuonna 1978 hän siirtyi Kansallis-Osake-Pankin tiedotuspäälliköksi, mutta palasi Uuteen Suomeen vuonna 1983, jolloin hän aloitti yhtenä sen päätoimittajista. Hän jatkoi lehden palveluksessa vuoteen 1991, sen julkaisun lopettamiseen saakka. Vuodesta 1992 alkaen hän on toiminut Iltalehden ja Kauppalehti Option artikkelitoimittajana.[1]

Vesikansa on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti, joksi hän valmistui vuonna 1995. Hänen lisensiaatintyönsä on nimeltään Uuden Suomen viimeinen nousu ja tuho 1976–1991. Hän on myöhemmin kirjoittanut myös lehden aiemmista vaiheista kertovan teoksen Sinivalkoiseen Suomeen. Uuden Suomen ja sen edeltäjien historia I, joka ilmestyi vuonna 1997.[1][3][4] Hänen muihin kirjoihinsa kuuluvat muun muassa Perloksen historiikki Parakin perältä pörssiyhtiöksi vuodelta 2003 ja Björn Westerlundin elämäkerta Nokian Nalle vuodelta 2004.[5]

Vesikansan luottamustehtäviin on kuulunut muun muassa Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton puheenjohtajuus.[3] Hänelle on myönnetty valtion journalistipalkinto vuonna 2005 ja lehdistöneuvoksen arvonimi vuonna 2011. Sotilasarvoltaan Vesikansa on reservin yliluutnantti.[1]

Vesikansa on naimisissa, ja hänellä on kaksi poikaa ja yksi tytär. Hänen toinen poikansa on muun muassa Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Suomen Kuvalehden toimittajana toiminut Jarkko Vesikansa ja tytär Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä sekä apulaispormestarina toimiva Sanna Vesikansa. Jyrki Vesikansa itse toimi Ylioppilaslehden vt. päätoimittajana vuonna 1966.[1][6][7][8]

TeoksetMuokkaa

  • (toim.): Maksun aika. Energiakriisin seuraukset. Helsinki: Kirjayhtymä, 1974. ISBN 951-26-0946-0.
  • Esimerkki tutkimuksen harharetkistä. Arvioita Tandemin osatutkimuksesta Mainonta ja yhteiskunta. Helsinki: Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen tutkimussäätiö, 1976. ISBN 951-9252-13-4.
  • Kehitysmaasta elintaso-Suomeen. Itsenäisen Suomen talouden vaiheita ja niiden taustaa. Piirrokset: Camilla Ekman-Suhonen. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-11590-1.
  • Talouden vapauden puolesta. 75 vuotta Keskuskauppakamarin toimintaa. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12714-4.
  • Leipurinpojan perintö. Huhtamäki oy 1920–1995. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13996-7.
  • Suomalainen liikemies. Suomen liikemies-yhdistyksen toimintaa ja toimintaympäristöä sadan vuoden ajalta 1896–1996. Helsinki: Suomen liikemies-yhdistys, 1996. ISBN 952-90-8041-7.
  • Sinivalkoiseen Suomeen. Uuden Suomen ja sen edeltäjien historia. 1, 1847–1939. Valokuvaaja: Markku Ojala. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14796-X.
  • Puuseppää aina tarvitaan. Iskun historia 1928–1998. Lahti: Isku, 1998. ISBN 952-91-0347-6.
  • Pellistä Perlokseen. Oy G. W. Sohlberg ab:n historia 1876–2001. Espoo: G. W. Sohlberg, 2001.
  • Suvanto, Antti & Vesikansa, Jyrki (toim.): Modernismi taloustieteessä ja talouspolitiikassa. O-ryhmän kirjoituksia ja kirjoituksia O-ryhmästä. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-870-2.
  • Parakin perältä pörssiyhtiöksi. Perloksen historia 1953–2003. Nurmijärvi: Perlos, 2003. ISBN 952-91-5580-8.
  • Nokian Nalle. Vuorineuvos Björn Westerlundin elämänvaiheita. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19388-0.
  • (toim.): Sjöstedt-suku 2005. Täydennysosa vuoden 1976 sukukirjaan. Helsinki: Sjöstedt-suvun sukuyhdistys, 2005.
  • Myllyniemi, Seppo & Vesikansa, Jyrki (toim.): Vapauden valli. Näkökulmia Vapauden akateemisen liiton vaiheisiin 1950–69. Helsinki: Vapauden akateeminen liitto, 2010. ISBN 978-952-92-8488-7.
  • Laura Kolbe, Samu Nyström & Jyrki Vesikansa: Helsinki 1945: pääkaupunki ja rauha. Helsinki: Minerva, 2015. ISBN 978-952-312-192-8.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Hakkarainen, Timo: Jyrki Vesikansasta lehdistöneuvos. Iltalehti, 21.5.2011, s. 3.
  2. Pauliina Grönholm: Vesikansan perheen partiopolku (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.3.2010. Viitattu 4.4.2018.
  3. a b Avaimenreiästä ei näy koko huone. Helsingin Sanomat, 28.10.2001.
  4. Kulha, Keijo K.: Suomea ja maailmaa parantamassa. Ensimmäinen osa maineikkaan lehtisarjan värikkääseen historiaan. Helsingin Sanomat, 27.4.1997. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.8.2011.
  5. FENNICA – Suomen kansallisbibliografia Kansalliskirjasto. Viitattu 21.8.2011.
  6. Erola, Jan: Ylioppilaslehdelle uusi päätoimittaja. Ylioppilaslehti, 26.4.1996. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.8.2011.
  7. Jarkko Vesikansa Otavan yleisten tietokirjojen kustannuspäälliköksi Mediaviikko. 18.6.2008. Viitattu 21.8.2011.
  8. Tukijat sannavesikansa.fi. Viitattu 21.8.2011.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyrki Vesikansa.