Oscar Vilhelm Johansson

Oscar Vilhelm Johansson (5. heinäkuuta 1878 Helsinki – 4. maaliskuuta 1956 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen meteorologian professori, joka loi perustan meteorologian opetukselle yliopistossa. Johanssonin erikoisalaa olivat ilmastokysymykset.

Johansson pääsi ylioppilaaksi Svenska normallyceumista vuonna 1897 ja aloitti samana vuonna opinnot Helsingin yliopistossa. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1901. Hän toimi yliopiston fysiologisessa laboratoriossa assistenttina vuosina 1900–1902. Valmistuttuaan hän toimi Suomen Tiedeseuran alaisessa Meteorologisessa Päälaitoksessa ylimääräisenä virkamiehenä vuosina 1901–1909 sekä vuosina 1902–1903 ylimääräisenä assistenttina Wienin meteorologisessa laitoksessa. Hän suoritti lisensiaatin tutkinnon vuonna 1909. Johanssonin väitöskirjan aihe oli Über die Bestimmung der Lufttemperatur am Meteorologischen Observatorium in Helsingfors. Väiteltyään hän sai nimityksen yliopiston meteorologian dosentiksi ja hoiti samalla vuosina 1909–1918 assistentin tointa Meteorologisessa Päälaitoksessa. Laitoksen ilmasto-osaston johtajana hän toimi vuosina 1918–1921. Meteorologian henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1921. Tässä virassa Johansson oli vuoteen 1948. Suomen Tiedeseura myönsi Johanssonille Theodor Homénin palkinnon vuonna 1938.

Esimerkkejä julkaisuista

• Om den dagliga gången av temperature in Sodankylä under polaråret sept. 1882-aug.1883 (1903)
• Om vindförhållandena i Fennoskandia (1914)
• Väderlekens inverkan på skörden (1924)
• Blir Europas klimat mera oceaniskt (1929)
• Die Hauptcharakteristika des jährlichen Temperaturganges (1931)
• Ålands klimat (1947) Ålands natur
• Finlands sommartemperatur. (1948)

Lähteet

• Seppinen, Ilkka: Johansson, Oscar Vilhelm. Suomen kansallisbiografia 4. Helsinki: SKS, 2004.

• Ilmatieteen laitoksen historiaa Ilmatieteen laitos. Viitattu 27.1.2009.