Ormonde Winter
Ormonde de l'Épée Winter (15. tammikuuta 1875 – 13. helmikuuta 1962) oli brittiläinen upseeri ja poliisipäällikkö. Hän osallistui Gallipolin maihinnousuun ensimmäisessä maailmansodassa ja oli tärkeässä roolissa Irlannin itsenäisyyssodan tiedustelupäällikkönä. Myöhemmin hän osallistui myös talvisotaan vapaaehtoisena taistelijana Suomen puolella.
| Ormonde Winter | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. tammikuuta 1875 Chiswick, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 13. helmikuuta 1962 (87 vuotta) Worthing, Sussex, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ammatti | sotilas |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet |
1895–1924 1940 |
| Taistelut ja sodat |
ensimmäinen maailmansota Irlannin vapaussota talvisota |
| Sotilasarvo | prikaatikenraali |
| Kunniamerkit | KBE[1], DSO[1], CB[1], CMG[1] |
| Ylennykset |
kapteeni (1901) majuri (1911) everstiluutnantti (1916) vt. prikaatikenraali (1918) eversti (1920) |
| Joukko-osasto |
Britannian armeija Suomen vapaaehtoiset |
Elämäkerta muokkaa
Winter syntyi Chiswickin kaupunginosassa länsi-Lontoossa 15. tammikuuta 1875. Hänen vanhempansa olivat W. H. Winter ja Fanny Winter. Perheeseen kuului lisäksi neljä vanhempaa lasta. Winter opiskeli Cheltenham College -sisäoppilaitoksessa ja aloitti vuonna 1892 opintonsa Royal Military Academy -upseerikoulussa Woolwichissä.[2]
Sotilasura muokkaa
Winter nimitettiin Britannian armeijan luutnantiksi vuonna 1895. Perheen sisäisen riidan vuoksi Winter ei saanut perintöä, vaan joutui elämään Ahmedabadiin Intiaan sijoitettuna tykistöupseerin palkallaan. Vuoteen 1899 mennessä hänestä oli tullut 55. patterin komentaja, ja 1901 hänet ylennettiin kapteeniksi. 55. patteri lakkautettiin vuonna 1903, jolloin Winter siirrettiin 131. patteriin, joka oli sijoitettuna Kildaren kreivikuntaan Irlantiin. Koska Winter ei tullut toimeen Irlannissa, hän pyysi, että saisi toistaiseksi siirron tehtäviin takaisin Intiaan, mikä tehtiin. Vuonna 1911 hän sai ylennyksen majuriksi. Hän pysyi Intiassa ensimmäisen maailmansodan alkuun asti.[2]
Ensimmäisessä maailmansodassa Winter osallistui 10. patterin päällikkönä Gallipolin maihinnousuun Turkissa. Patteri nousi maihin W-rannalla 29. huhtikuuta 1915. Winteristä tuli Gallipolissa ennen pitkää esiupseeri. Hän poistui kyseiseltä rintamalta 19. joulukuuta 1915 Egyptiin.[2]
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Myöhemmät vaiheet muokkaa
1920-luvulla Winter oli äärioikeistolaisen British Fascists -puolueen jäsen[1] ja toimi sen Lontoon alueen päällikkönä.[3] Hän harkitsi myös liittymistä Ranskan muukalaislegioonaan, mutta ei lopulta tehnyt niin.[2]
Vuonna 1940 Winter lähti Suomeen vapaaehtoiseksi taistelemaan talvisodassa Neuvostoliittoa vastaan.[1][2] Hän saapui Tornioon Suomessa matkustettuaan pohjoisen Norjan ja Ruotsin läpi ja jatkoi sieltä Helsinkiin, missä esiintyi olympiakisoista kiinnostuneena matkailijana.[4]
Ennen pitkää Winter vetäytyi Worthingiin Sussexissa. Hän kuoli siellä 13. helmikuuta 1962.[2]
Lähteet muokkaa
- Winter, Ormonde: Winter's Tale: An Autobiography. Richards Press, 1955. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Griffiths, Richard: Fellow Travellers of the Right: British Enthusiasts for Nazi Germany, 1933-1939. Faber & Faber, 2015. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Linehan, Thomas: British Fascism, 1918-39: Parties, Ideology and Culture. Manchester University Press, 2000. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)