Opiskelija

henkilö, joka osallistuu korkea- tai keskiasteen koulutukseen

Opiskelija on varsinkin korkeakoulussa, kansanopistossa tai aikuisopiskelun piirissä opiskeleva henkilö.[1] Aikaisemmin opiskelijoiksi sanottiin lähinnä yliopistoissa opintoja harjoittavia, mutta koulutusjärjestelmän laajeneminen ja yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet myös opiskelua koskeviin käsityksiin. Nykyään myös toisen asteen oppilaitoksissa olevat katsotaan opiskelijoiksi. Opiskelijoiden yhteenliittymillä, opiskelijajärjestöillä, on ollut keskeinen merkitys yhteiskunnallisessa ja kulttuurielämässä. Nämä järjestöt ovat 1960-luvulta lähtien saaneet yhä enemmän etujärjestöjen piirteitä.

Yhdysvaltalaisia lukiolaisia oppitunnilla.

Yleisesti peruskoulussa opiskelevaa henkilöä sanotaan oppilaaksi ja lukiossa tai muussa korkeammassa oppilaitoksessa opiskelevaa sanotaan opiskelijaksi, joskin oppilas-sanaa voidaan pitää yleiskäsitteenä.

Mielenterveys muokkaa

YTHS:n ylilääkärinä työskennellyt Kristina Kunttu sanoo, että Suomessa opiskelijat tuskin voivat entistä huonommin, nyt vain entistä useampi kehtaa sanoa kärsivänsä stressistä tai ahdistuksesta. Kyselyssä kolmannes korkeakouluopiskelijoista oli kärsinyt jostain sellaisesta, mutta Kuntun mukaan useissa tapauksessa vain lievistä, ja jo 1960-luvulla kolmannes yliopisto-opiskelijoista oli kärsinyt mielenterveyshäiriöistä. Vakavia ongelmat ovat suunnilleen 10-15 prosentilla, kuten muussakin väestössä.[2]

Koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon apulaisprofessori Kristiina Brunila sanoo, että moni nuori reagoi vahvasti kohtaamiinsa vaikeuksiin, mutta nykyisessä "haavoittuvuuden eetoksessa" nämä reaktiot esitetään liiankin usein psykologis-terapeuttisen sanaston termein, vaikkei varsinaisista mielenterveysongelmista olisi kyse. Joskus taas oireiden syy onkin yksinäisyys, talousongelmat tai kiusaaminen.[2]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. a b Meitä on peloteltu Helsingin Sanomat. 14.7.2019.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.