Operaatio Tonava oli 20. elokuuta 1968 noin kello 22 alkaen tapahtuneen Varsovan liiton jäsenvaltioiden suorittama Tšekkoslovakia miehitys. [1] Sillä pysäytettiin keväällä 1968 alkanut aikaisempaa vapaampi sosialismikokeilu. Varsovan liiton jäsenvaltioista operaatio Tonavaan osallistuivat vain Bulgarian kansantasavalta, Neuvostoliitto, Puolan kansantasavalta, Saksan demokraattinen tasavalta ja Unkarin kansantasavalta. Saksan demokraattisen tasavallan osuus jäi pääasiassa huollon logistiikkatukeen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Neuvostoliitto toimeenpani laajan maahanlaskun yllätyshyökkäykseksi.

Tšekkoslovakian puolustusministeri, slovakialainen Martin Dzúr, oli saanut vihjeen 19. elokuuta alkavasta miehityksestä, salannut asian presidentti Ludvik Svobodalta ja kieltänyt Tšekkoslovakian kansanarmeijalta vastarinnan. Varmistuksen miehitysepäilyyn puolustusministeri oli saanut [2]

Samankaltainen operaatio tapahtui Neuvostoliiton Afganistanin miehityksen aluksi 1979 onnistuen. Venäjän federaatio yritti 24. helmikuuta 2022 samaa Kiovan pohjoispuolella, mutta epäonnistui ukrainalaisten vastarinnan vuoksi.

Operaatio alkoi erikoisjoukkojen suorittamalla Praha- Ruzynen kansainvälisen lentoaseman haltuunotolla. Lentoasemalla laskeutui neuvostoliittolainen Antonov An-24 -lentokone ilmaoperaatioiden johtolentokoneeksi siltä varalta, että lentoaseman haltuunotossa lentoaseman lennonjohtotorni olisi vahingoittunut. Samoihin aikoihin lentoasemalle saapui toinenkin lentokone, missä oli Aeroflotin Prahan toimiston johtaja, KGB:n eversti Makarov 24 muun neuvostoliittolaisen kanssa ottaen haltuunsa mm. lentoaseman lennonjohtotornin. Tämän jälkeen lentoasemalle tunnin aikana alkoi laskeutua sotilaskuljetuslentokoneita, ja kello 23 mennessä noin rykmentinvahvuinen joukko-osasto oli ennätetty saada lentoasemalle. [1]

Sotilaskuljetuslentokoneita laskeutui myös muille Tšekkoslovakian lentoasemille. Yhdellä sellaisella ilmoitettiin hätälaskusta, minkä jälkeen lentoaseman henkilökunta otettiin kiinni. 21. elokuuta 1968 kello 2:30 :een mennessä miehittäjät olivat tavoittaneet keskeisiä tavoitteitaan. He olivat ottaneet haltuunsa Tšekkoslovakian presidentin virka-asunnon, televisiokeskuksen, esikuntia, varuskuntia ja tärkeimpiä ministeriöitä.[1]

Keskushallinnon lamauttamisen ohella päähyökkäys tuli Tšekkoslovakian rajoilta jalkaväkijoukoin ja moottoroidun jalkaväkijoukoin. Yhdysvallat arvioivat miehitysjoukon vahvuudeksi yhteensä 19 divisioonasta - 20 divisioonaan. Venäläisten myöhemin ilmoitus oli 26 divisioonaa, mitkä vahvuudeltaan olisivat vastanneet kuutta armeijaryhmää tai kolmea armeijaa. [3]

  1. a b c Kylmää rauhaa, sivu 34, Pekka Turunen
  2. Kylmää rauhaa, sivu 36, Pekka Turunen
  3. Kylmää rauhaa, sivu 35, Pekka Turunen