Operaatio Sotavaunut

Operaatio Sotavaunut (engl. Operation Chariot) oli brittiläinen kommandohyökkäys Saint-Nazairen satamaan Ranskassa 28. maaliskuuta 1942. Hyökkäyksen tarkoitus oli tuhota kaupungissa oleva forme Joubert -telakka, joka oli käytännössä ainoa Saksan ulkopuolinen telakka, jossa taistelulaiva Tirpitz olisi voitu telakoida operoidessaan Atlantilla.

Iskun merkitysMuokkaa

 
Saint-Nazairen satama vuonna 1942

Saint-Nazairen telakka oli alun perin rakennettu aikansa suurinta matkustaja-alusta S/S Normandieta varten ja oli täten Ranskan Atlantin rannikon ainoa tarpeeksi suuri telakka huoltaakseen suuria saksalaisia taistelualuksia kuten Tirpitziä. Telakan tuhoaminen merkitsisi sitä, että Britannian merenkululle merkittävänä vaaratekijänä olevat suuret taistelulaivat jouduttaisiin Atlantilla operoidessaan viemään Saksaan tai Norjaan asti telakoitavaksi. Britannian sodanjohdon oletuksena oli, ettei aluksia täten tultaisi käyttämään Atlantilla laisinkaan paluumatkaan yhdistyvien riskien vuoksi Englannin kanaalin ollessa käytännössä mahdoton meritie vaurioituneelle taistelulaivalle.

ToteutusMuokkaa

 
HMS Campbeltown vuonna 1936 (tuolloin USS Buchanan niminen)

Tehtävään valittiin yksi yhdysvaltalaisista Lend-Lease-aluksista, vanha Town-luokan hävittäjä HMS Campbeltown. Alus riisuttiin aseista, sen majoitustiloista ja etuosaan tehtiin kehikko, johon sijoitettiin 40 syvyyspommia sekä niiden ympärille vastaava määrä irtoräjähteitä, joita yhteensä oli viisi tonnia. Alus miehitettiin vapaaehtoisilla. Aluksen ulkoasua muutettiin sen verran, että se näytti vanhentuneelta saksalaiselta Möwe-luokan torpedoveneeltä.

Saattajiksi alus sai neljätoista moottorivenettä sekä neljä moottoritykkivenettä, joiden miehityksenä oli 80 räjäytyseksperttiä sekä 100 kommandosotilasta.

IskuMuokkaa

Monimutkaisen viestijuonittelun ja Saksan sotalipun turvin saattue pääsi aivan sataman suulle asti ennen kuin saksalaiset avasivat tulen kello 1.27, jolloin britit vaihtoivat natsiliput omiin taistelulippuihinsa. Kello 1.34 miinoitettu hävittäjä törmäsi täydellä vauhdilla telakan sulkuportteihin, jotka se murskasi juuttuen paikalleen niin, ettei sitä olisi saatu pois muuten kuin romuttamalla paikalla.

Nyt kommandojoukot ryntäsivät pikkuveneistä maihin ja tuhosivat sekä telakan pohjoispuolisen sillan sekä telakan pumppuaseman sekä miinoittivat kaksi hinaajaa. Tulitukiosasto kävi koko ajan kiivasta taistelua saksalaisen rannikkopuolustuksen kanssa.

Vetäytyminen ja tappiotMuokkaa

Kun kaikki oli varmistettu, alkoi vetäytyminen raskaita tappioista kärsittyään. Kolme moottorivenettä ja toistakymmentä miestä pääsi takaisin Englantiin, viisi miestä onnistui pakenemaan omin neuvoin puolueettomaan Espanjaan. Hyökkääjistä kaatui 169 ja loput vangittiin.

RäjähdysMuokkaa

Noin kello 10.00 aamulla miinoitetun hävittäjän moninkertaiset sytyttimet, joita saksalaiset eivät onnistuneet poistamaan, toimivat ja HMS Campbeltown sekä telakan sulkuportit lensivät ilmaan mukanaan satakunta saksalaista pioneeria, jotka loppuun asti yrittivät tehdä panoksia toimimattomiksi.lähde? Räjäytyksen suunnitellut englantilainen pioneeriupseeri oli kuitenkin tehnyt työnsä taitavasti. Tärkeimmät räjäyttimet olivat paikoissa, joihin ei päässyt käsiksi purkamatta koko räjähderakennetta, ja se taas oli estetty ansoittamalla rakenne. Varmistimet oli poistettu viime hetkessä jokimatkan aikana. Panokset viritettiin sähkökytkennän avulla, ja kellojen käynnistyttyä johdot poistettiin.

LopputulosMuokkaa

Forme Joubert -telakka pysyi poissa käytöstä sodan loppuun asti. Taistelulaiva Tirpitziä ei lähetetty Atlantille, joskin on epävarmaa oliko telakan tuhoamisella vaikutusta tähän. Joka tapauksessa Tirpitz pysytteli Norjassa suorittaen ainoastaan yhden merkittävän operaation Huippuvuorilla ennen tuhoutumistaan liittoutuneiden ilmapommituksessa marraskuussa 1944. Myös Norjassa liittoutuneet kohdistivat Tirpitziin uhkarohkeita hyökkäyksiä kuten pienoissukellusveneillä suoritetun Operaatio Lähteen syyskuussa 1943.

LähteetMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Operaatio Sotavaunut.
  • Bauer, Eddy: Toinen maailmansota – osa 4, s. 312–315. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1973. ISBN 951-0-05844-0.
  • Jokinen, Kari: Sukeltajan tie

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa