Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee Lapin sodan aikaista (1944) Operaatio Nordlichtiä. Leningradin valtaamiseksi vuonna 1942 suunnitellusta Operaatio Nordlichtistä on eri artikkeli.

Operaatio Nordlicht (suom. revontulet) oli toisen maailmansodan aikainen sotilasoperaatio, jossa natsi-Saksan Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassa olleet joukot vetäytyivät uudelle puolustuslinjalle Ruotsin pohjoiskärjen ja Norjan Yykeänvuonon väliin YykeänNarvikin alueelle. Vetäytyminen oli operaatio Birken jatkotoimi.

Suunnittelu ja toteutusMuokkaa

Operaatiosuunnitelma oli laadittu ennakkoon, mutta vain kesäkautta varten. Vetäytymisen toteuttaminen talvisaikaan tiedettiin olevan hyvin riskialtista. Syyskuussa 1944 Saksan pääesikunta OKW oli vielä sitä mieltä että armeijan tulisi peräytyä Yykeään, mutta ettei operaatiota voitaisi toteuttaa ennen kuin kesällä 1945. Pääesikunta OKW:n operaatioesikunta teki syyskuun 1944 lopulla Skandinavian ja Suomen strategisen tilanteen kokonaistarkastelun. Arvion mukaan Ranskan rannikon sukellusvenetukikohtien menettäminen nostaisi Norjan tukikohtien merkitystä. Raportti arvioi brittien siirtävän pohjoiseen lennostoaan ja laivastoaan Ranskasta. Kohteena olisivat sukellusvenetukikohdat ja 20. Vuoristoarmeijan pitkät, haavoittuvat huoltoyhteydet. Lisämotiivina olisi jalansijan saanti Skandinaviaan ennen Neuvostoliiton oletettua valtausta.[1]

Johtopäätöksenä oli, että 20. Vuoristoarmeijan pitäisi vetäytyä ennen britti-invaasiota, tai tappiot tulisivat olemaan suuret. Pohjois-Suomi oli menettänyt strategisen asemansa samalla kun varusteluministeri Albert Speer oli ilmoittanut Saksaan varastoidun riittävästi nikkeliä. Vetäytymisellä saataisiin voimaa Norjan puolustukseen ja turvaa rannikkolaivaliikenteelle. Ruotsi oli peruuttanut kauppasopimuksensa Saksan kanssa ja näytti liukuvan vihollispuolelle: vetäytymisellä saataisiin Narvikin alue turvattua ruotsalaisilta.[2]

Hitler hyväksyi vetäytymisen Yykeä-asemaan 3. lokakuuta 1944. OKW kehitti suunnitelman peitenimeltään Nordlicht (suom. revontulet). Saksalaisjoukkojen komentaja Lothar Rendulic antoi määräyksen operaatio Nordlichtin toteuttamiselle 4. lokakuuta 1944, ja tämä merkitsi ettei Lappiin rakennettuja Sturmbock- ja Schutzwall-puolustusasemia miehitettäisi pysyvästi, vaan jatkettaisiin vetäytymistaisteluja käyden suoraan Norjaan. Tammikuun loppuun mennessä joukot oli siirretty Yykeään ja Operaatio Nordlicht suoritettu.[3][4]

Lapin ja Ruijan hävittäminenMuokkaa

Vetäytyessään saksalaiset toteuttivat poltetun maan taktiikkaa. Lapin liikenneverkosto tuhottiin ja rakennuskannasta hävitettiin suuri osa. Norjan Ruijasta 45 000 asukasta pakkoevakuoitiin etelämmäksi ja käytännössä maakunnan koko rakennuskanta tuhottiin.

Operaation onnistuminenMuokkaa

Yli 200 000 sotilaan vetäytyminen Pohjois-Suomesta onnistui saksalaisten kannalta erinomaisesti. Hanke oli poikkeuksellisen vaativa: armeija vetäytyi arktisen talven kynnyksellä lähes tuhat kilometriä muutamassa kuukaudessa erittäin harvan ja tasoltaan hyvin vaatimattoman tieverkoston alueella, samanaikaisesti kun sen piti käydä viivytystaisteluja ja hävittää mennessään infrastruktuuri. Huolellisen operaatiovalmistelun ja äärimmäisen tiukan marssikurin ansiosta vetäytyminen onnistui yli Saksan sodanjohdon odotusten: niin miehistö- kuin kalustotappiot olivat suhteellisen vähäisiä.[5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Thorban, F. W.: Petsamon ja Kirkkoniemen torjuntataistelut 1944. Oulu: Pohjoinen, 1992. ISBN 951-749-159-X.
  • Ziemke, Earl F.: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1939–1945. Porvoo: WSOY, 1963.

ViitteetMuokkaa

  1. Ziemke 1963, s. 409-411
  2. Ziemke 1963, s. 410, 412
  3. Thorban 1992, ss. 102–103
  4. Ziemke 1963, ss. 409, 420
  5. Thorban 5. ss. 110–115

Aiheesta muuallaMuokkaa