Avaa päävalikko
Naisten keihäänheiton kultamitalisti Tilly Fleischer ja olympiatammi.

Olympiatammiksi kutsutaan kultamitalisteille vuonna 1936 Berliinin olympialaisissa kunniapalkinnoiksi luovutettuja tammia. Ne olivat muutaman kymmenen senttimetrin pituisia puuntaimia, jotka oli istutettu saviseen kukkaruukkuun. Natsien propagandatarkoituksessa jakamasta palkinnosta käytetään yleisesti myös nimitystä ”Hitlerin tammi”. Niiden oli tarkoitus kuvastaa natsi-ideologiaan sopivia hyveitä, kuten kansallishenkeä ja vahvuutta. Tammia luovutettiin voittajille yhteensä 130 kappaletta, kun mukaan lasketaan myös taidelajit.[1]

Lukuisia tammia istutettiin olympiavoittajien kotiseuduille, ja niitä kasvaa edelleen eri puolilla maailmaa. Moni urheilija kuitenkin hävitti saamansa tammen, koska ei pitänyt sen kytköksistä natsipropagandaan. Usean puun kohtalo ei ole lainkaan selvillä. Edelleen kasvavista tammista tunnettu on esimerkiksi neljä kultamitalia saavuttaneen Jesse Owensin puista yksi, joka on hänen entisen koulunsa pihassa Clevelandissa.[2]

Suomalaisten olympiatammetMuokkaa

Suomi saavutti Berliinin olympialaisissä yhteensa kahdeksan kultamitalia, kun mukaan lasketaan myös Urho Karhumäen taidelajien voitto. Tunnetuin suomalaisten tammista on nyrkkeilijä Sten Suvion saama puu. Se istutettiin vuonna 1937 yhdessä voimistelija Ale Saarvalan tammen kanssa Viipurin keskusurheilukentän pääportin läheisyyteen, josta molemmat siirrettiin jatkosodan perääntymisvaiheessa 1944 Joutsenoon. Nykyään Suvion tammi on Martikanpellon koulun pihamaalla, jossa vuonna 2011 hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlan yhteydessä paljastettiin muistolaatta. Ale Saarvalan tammen nykyinen sijainti ei ole selvillä.[3] Tunnettu on myös painija Lauri Koskelan muistolaatalla varustettu tammi, joka vuodesta 1939 lähtien on kasvanut Lapuan kaupungintalon puistossa.[4]

Muista suomalaisista olympiavoittajista 10 000 metrin kultamitalistin Ilmari Salmisen puu ei selvinnyt hengissä matkasta Suomeen, 5 000 metrin voittajan Gunnar Höckertin tammi istutettiin Helsingin olympiastadionin läheisyyteen, mutta se ilmeisesti kuoli jo varhaisessa vaiheessa. Samoin kävi myös 3 000 metrin estejuoksun voittajan Volmari Iso-Hollon sekä painija Kustaa Pihlajamäen puille. Iso-Hollon tammi kasvoi hänen kotitalonsa pihalla Keravalla ja kuoli 1940-luvun lopulla, Pihlajamäen tammi puolestaan istutettiin Helsinkiin Talin kartanon puistoon, missä se jäätyi talvella 1940.[5] Taidelajien kultamitalin saavuttaneen kirjailija Urho Karhumäen palkintotammi on Vihdin Tervalammella. Tammi on kuollut, mutta siitä on pystyssä parimetrinen runko (2016).

LähteetMuokkaa

  1. Hitler's Olympic oak gift to Briton axed 19.8.2007. The Guardian. Viitattu 8.11.2014.
  2. Jesse Owens' Legacy, And Hitler's Oak Trees 27.11.2007. NPR News. Viitattu 8.11.2014.
  3. Joutseno / Olympiavoittaja Sten Suvio 8.8.2012. Willimiehen jäljillä. Viitattu 8.11.2014.
  4. Lauri Koskela (1907–1944) 24.7.2013. Helemi – Lapuan historiallinen tietokanta. Viitattu 8.11.2014.
  5. XI olympiadin kisoissa Berliinissä 1936 jaettiin voittajille tammentaimet 23.9.2007. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 8.11.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa