Oliver Kohlenberg
Oliver Kohlenberg (s. 24. tammikuuta 1957 Aachen) on Suomessa asuva saksalaissyntyinen säveltäjä.
Kohlenberg opiskeli pianonsoittoa Wallydore Eschenbachin johdolla, musiikin teoriaa Kölnissä Hermann Schröderin johdolla, sävellystä Hampurissa 1975–1977 opettajinaan Diether de la Motte ja György Ligeti sekä Helsingissä 1977–1978 ja 1980–1981 Einojuhani Rautavaaran johdolla. Vuosina 1978–1980 Kohlenberg opiskeli sävellystä Freiburgissa ja Baselissa Klaus Huberin johdolla. Kohlenberg on opettanut vuodesta 1981 Kainuun musiikkiopistossa ja sittemmin myös Oulun konservatoriossa, kunnes vuonna 2002 siirtyi asumaan Lahteen ja opettamaan Pirkanmaan ja Lahden ammattikorkeakouluissa.
Kohlenbergille myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2021.[1]
Musiikki muokkaa
Kohlenbergin sävellystuotanto sisältää neljä sinfoniaa, useita oopperoita, konserttoja, runsaasti kamari- ja soolosoitinteoksia sekä vokaalimusiikkia. Hänen tyylinsä rakentuu ekspressiivisille ratkaisuille ja paksuille sointikentille ja vaatii usein laajaa esittäjistöä. Hänen musiikkinsa etenee vapaapulsatiivisesti tai muuten improvisatorisesti, mutta myös perinteisin keinoin.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Taiteilijaeläkkeitä ansioituneille taiteilijoille 8.3.2021. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 9.3.2021. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Jan Lehtola: Oliver Kohlenberg 2011. Urkuprojekti, Metropolia-ammattikorkeakoulu. Arkistoitu 16.1.2017. Viitattu 2.7.2013.