Olga Orozco
Olga Noemí Gugliotta Orozco (17. maaliskuuta 1920 – 15. elokuuta 1999) oli argentiinalainen runoilija.[2]
| Olga Orozco | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. maaliskuuta 1920 |
| Kuollut | 15. elokuuta 1999 |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | espanja |
| Tyylilajit | surrealismi |
| Pääteokset |
Desde lejos (1946) Los muertos (1951) Los juegos peligrosos (1962) Museo salvaje (1974) Canto a Berenice (1977) Mutaciones de la realidad (1979).[1] |
| Palkinnot | |
|
Gran Premio de Honor de la Fundación Argentina de Poesía, 1971 |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Orozco vietti lapsuutensa Bahía Blancalla, mutta muutti 16–vuotiaana vanhempiensa kanssa Buenos Airesiin, missä hän aloitti kirjallisen uransa. Hän kirjoitti lehtiin useilla eri nimimerkeillä. Sukupolvensa edustajana hän sisällytti runoihinsa surrealistisia elementtejä. Orozcon suuria esikuvia olivat Arthur Rimbaud, Gérard de Nerval, Charles Baudelaire, Oscar Milosz ja Rainer Maria Rilke.[3] Samaan argentiinalaisten surrealistien ryhmään kuuluivat Enrique Molina, Aldo Pellegrini ja Juan José Caselli.[1]
Orozcon runoja on ilmestynyt suomeksi kokoelmassa Aavistuksia rituaalipuvussa (WSOY 1999) Jukka Koskelaisen ja Tarja Roinilan suomennoksina.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Olga Orozco Busca Biografias. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ Olga Orozco Poets.org. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ Reseña biográfica A Media Voz. Viitattu 6.4.2023. (espanjaksi)
- ↑ Rita Dahl: "jos jalkani eivät kohoa lentoon" Kiiltomato. 2000. Viitattu 6.4.2023.