Olga Noemí Gugliotta Orozco (17. maaliskuuta 192015. elokuuta 1999) oli argentiinalainen runoilija.[2]

Olga Orozco
Henkilötiedot
Syntynyt17. maaliskuuta 1920
Kuollut15. elokuuta 1999
Kirjailija
Äidinkieliespanja
Tyylilajit surrealismi
Pääteokset Desde lejos (1946)
Los muertos (1951)
Los juegos peligrosos (1962)
Museo salvaje (1974)
Canto a Berenice (1977)
Mutaciones de la realidad (1979).[1]
Palkinnot

Gran Premio de Honor de la Fundación Argentina de Poesía, 1971
Gran Premio del Fondo Nacional de las Artes, 1980[1]

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Orozco vietti lapsuutensa Bahía Blancalla, mutta muutti 16–vuotiaana vanhempiensa kanssa Buenos Airesiin, missä hän aloitti kirjallisen uransa. Hän kirjoitti lehtiin useilla eri nimimerkeillä. Sukupolvensa edustajana hän sisällytti runoihinsa surrealistisia elementtejä. Orozcon suuria esikuvia olivat Arthur Rimbaud, Gérard de Nerval, Charles Baudelaire, Oscar Milosz ja Rainer Maria Rilke.[3] Samaan argentiinalaisten surrealistien ryhmään kuuluivat Enrique Molina, Aldo Pellegrini ja Juan José Caselli.[1]

Orozcon runoja on ilmestynyt suomeksi kokoelmassa Aavistuksia rituaalipuvussa (WSOY 1999) Jukka Koskelaisen ja Tarja Roinilan suomennoksina.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Olga Orozco Busca Biografias. Viitattu 6.4.2023.
  2. Olga Orozco Poets.org. Viitattu 6.4.2023.
  3. Reseña biográfica A Media Voz. Viitattu 6.4.2023. (espanjaksi)
  4. Rita Dahl: "jos jalkani eivät kohoa lentoon" Kiiltomato. 2000. Viitattu 6.4.2023.