Olav Kyrre

Olav Kyrre (Olav III Haraldsson Kyrre, n.10501093) oli Norjan kuningas 10671093. Olav oli Norjan kuninkaan Harald Ankaran ja Tora Torbergsdotterin poika.[1]

Olav Kyrre
Olav Kyrres saga-Tittelfrise-G. Munthe.jpg
Norjan kuningas
Valtakausi 1067–1093
kanssahallitsijansa 1067—1069 Maunu Haraldinpoika
Edeltäjä Maunu Haraldinpoika
Seuraaja Haakon Maununpoika
Maunu Paljassääri
Syntynyt 1050
Norja
Kuollut 22. syyskuuta 1093
Ranrike
Puoliso Ingrid Svenintytär
Lapset Maunu Paljassääri
Suku Hardrada
Isä Harald Ankara
Äiti Tora Torbergsdotter

Olav oli Norjan kuninkaan Harald Ankaran poika, ja hän seurasi isäänsä valloitusretkelle Englantiin vuonna 1066. Olav ei kuitenkaan osallistunut Stamfordin sillan taisteluun, jossa Harald kaatui. Olav onnistui pakenemaan Norjaan, missä hänestä tuli vanhemman veljensä Maunu Haraldinpojan kanssahallitsija. Olav sai vastuulleen valtakunnan itäosan. Maunu kuoli vuonna 1069, josta lähtien Olav hallitsi yksin aina kuolemaansa saakka.[1]

Olav solmi rauhan Vilhelm Valloittajan kanssa, joka vuonna 1066 oli voittanut Englannin viimeisen anglosaksisen kuninkaan Harald Godwininpojan sekä Harald Ankaran ja valloittanut koko Englannin. Olav teki myös rauhan Tanskan kuninkaan Sven Estridinpojan kanssa, jota sekä Harald että hänen veljenpoikansa Maunu Hyvä olivat vuosien ajan kiivaasti vastustaneet. Sen jälkeen Olav meni naimisiin Svenin tyttären Ingeridin kanssa.[1]

Olavin kuninkuuden aikana Norja eli suhteellisen rauhallista aikaa ja kristinusko levisi tasaisesti. Saagojen mukaan Olav oli sävyisä eikä lainkaan sotaisa, minkä vuoksi hän sai lempinimen kyrre (rauhaisa). Englanninkieliset lähteet kertovat Olavin oppineen lukemaan – luultavasti ensimmäisenä Norjan kuninkaista – ja osallistuneen jumalanpalveluksiin. Olav loi hyvät suhteet sekä paaviin että pohjoisen kirkon johtoon Bremenissä, ja saagaperinteen mukaan hänen toimintansa loi perustan Bergenin ja Nidarosin piispanistuimille. Olavin sanotaan myös aloittaneen Nidarosin tuomikirkon ja Bergenin kirkon rakennustyöt, ja saagat pitävät lisäksi Olavia Bergenin kaupungin perustajana.[1]

Norjan ensimmäinen maalaki (Gulatingsloven) laadittiin luultavasti Olavin ollessa kuninkaana. Saagojen mukaan Olav kaksinkertaisti kuninkaan vartiokaartin koon, mikä voi kuvastaa kuninkaan vallan kasvua. Hänellä ei ollut lapsia vaimonsa Ingeridin kanssa, mutta kuningas Maunu Paljassääri oli Olavin avioton poika.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Norseng, Per G.: Olav 3 Haraldsson Kyrre Store norske leksikon. snl.no. Viitattu 4.12.2020. (norjaksi)


  Edeltäjä:
Maunu Haraldinpoika
Norjan kuningas
 
Seuraaja:
Haakon Maununpoika