Oke Peltonen
Oke Aarne Thorvald Peltonen (8. heinäkuuta 1909 Helsingin maalaiskunta – 6. toukokuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen kirkkoherra, rovasti, opettaja ja kirjailija joka käytti myös salanimeä Tuomas Pyy.[1][2]
Peltonen pääsi ylioppilaaksi Kotkan yhteiskoulusta 1929 ja suoritti teologisen erotutkinnon (sacri ministerii candidatus) 1935. Hänet vihittiin papiksi 1936 Tampereella, hän auskultoi oppikoulua varten 1936 ja hän suoritti pastoraalitutkinnon 1945.[1]
Peltonen oli kirkkoherrana Rengossa, kappalaisena Kymin seurakunnassa 1952–1960 sekä uskonnonopettajana muun muassa Kymin yhteiskoulussa 1952–1960 ja sen jälkeen Helsingin Johanneksen seurakunnassa. Hän jäi eläkkeelle 1979.[1]
Teoksia
muokkaaNimellä Oke Peltonen:
- Karjalan kuvia : Tampereen Karjala-seuralle omistaen, sen juhlaan 17.11.1940. Tampere 1940
- Jouluyön tähdenlennot : vuoropuhelu. Kuva ja sana, Helsinki 1944
- Kultainen ikkuna : runoja. Kirjapaja, Helsinki 1944
- Pieni ystävä ; kuvat Seppo Launis. Kuva ja sana, Helsinki 1944
- Elämän toukokuu. Kuva ja sana, Helsinki 1945
- Korkeuden kuvastimet : lastuja. Kirjapaja, Helsinki 1945
- Helvi Leiviskä : Maatalousnaisen laulu ; kirj. Oke Peltonen. Maatalousnaisten julkaisuja 53, Maatalousseurojen keskusliiton julkaisuja 367. Helsinki 1947
- Muistojen puhetta. Aikamme kysymyksiä. Sarja 4. Suomen kirkon sisälähetysseura, Pieksämäki 1951
Nimellä Tuomas Pyy:
- Nyt minun täytyy mennä : romaani. Kuva ja sana, Helsinki 1945
- Äidin virsi. Kuva ja sana, Helsinki 1946
- Kultasormus. Kuva ja sana, Helsinki 1948
Suomennoksia
muokkaa- Franz Schubert : Saksalainen messu - Deutsche Messe ; teksti Joh. Phil. Neumann ; suom. Oke Peltonen ; suom. kuorolle sovellutus P. O. Salokannel. Fazer, Helsinki 1969
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Kymenlaakson kirjailijat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rovasti Oke Peltonen, Helsingin Sanomat Kuolleet 30.6.2005 (Tilaajille)