Ohraleipämessu
Ohraleipämessu on alkuaan Ruotsin kirkon jumalanpalvelusaineistossa julkaistu messu, yksinkertainen ehtoollisjumalanpalvelus.
Ohraleipämessu (Kornbrödsmässan) on ilmestynyt 1993 julkaistussa Ruotsin kirkon kirkkokäsikirjan lisäysosa III–IV:ssä (Tillägg till Den svenska kyrkohandboken III-IV).[1] Messun käänsi suomeksi työalasihteeri Tomi Valjus, ja se on levinnyt Suomessa Suomen Lähetysseuran julkaisemassa materiaalissa, painettuna jumalanpalvelusjärjestyksenä.[2]
Ohraleipämessu on niin sanottu raamattumessu, joita Ruotsin kirkon kirkkokäsikirjan lisäysosassa on muutamia. Raamattumessu on yksinkertainen messu, jonka teemana on jokin Raamatun ruokkimiskertomus tai ruokailuun liittyvä kertomus. Nämä messujärjestykset eivät sisälly kirkkokäsikirjaan, vaan kirkolliskokous päätti vuonna 1987, että ne julkaistaisiin kirkkokäsikirjaa täydentävissä lisäysosissa. Niillä ei voi korvata seurakunnan pääjumalanpalvelusta.[3]
Raamattumessut ovat rakenteeltaan yksinkertaisia messuja, joissa messun sanaosan ja ehtoollisosan muodostaa pääosin messun teemaan liittyvän raamatunkohdan lukeminen. Messuissa ei ole kaikkia perinteisen länsimaisen messun kiinteitä (ordinarium) osia eikä laulettua liturgista musiikkia tai saarnaa. Niihin liittyy keskeisesti messua johtavan papin, lukijoiden ja messuun osallistuvien dialogi, jonka avulla Raamatun kohdan sanomaa sovelletaan messuun osallistuvien elämäntilanteeseen.
Ohraleipämessun runkona on Johanneksen evankeliumin 6: 1–3 kertomus, miten Jeesus ruokki 5000 ihmistä viidellä ohraleivällä ja kahdella kalalla. Messun johdantoon liittyy itsetutkiskelua siitä, miten luonnonvarojen ja elämälle välttämättömien tarpeiden jakamisessa on eriarvoisuutta. Messuun liittyy keskeisenä osana raamattumessujen tapaan symbolitoimintaa: ehtoollisvälineet ja -aineet , leipä ja viini, tuodaan alttarille, kun raamatunkertomus, joka muodostaa messun sanaosan, on edennyt kohtaan, jossa Jeesukselle tuodaan ohraleivät ja kalat.[1] Messun päätösosassa on esillä kiitollisuus sekä kehotus jakaa toisille siitä mitä itse on saanut: "Me olemme saaneet nyt kaikki ja se on yltäkyllin. Auta meitä tuhlaamaan rakkauttasi!".[2]
Muita raamattumessuja ovat muun muassa:
- Emmausmessu (Emmausmässan), jonka sisältönä on Luukkaan evankeliumin 24: 13–35 kertomus siitä, miten Jeesus kohtasi matkalla Emmaukseen kaksi opetuslasta, opetti heitä ja aterioi heidän kanssaan.
- Jerusalem-messu (Jerusalemmässan) rakentuu Jeesuksen kärsimyshistoriaan liittyvän Jeesuksen viimeisen aterian ja ehtoollisen asettamisen ympärille.
- Apostoli Tuomaan messu (Tomasmässan) rakentuu Johanneksen evankeliumin 20: 24–29 kertomukselle, miten Jeesuksen opetuslapsi Tuomas kohtasi ylösnousseen Jeesuksen.
- Autiomaamessu (Ökenmässa) rakentuu 2. Mooseksenkirjan 15–16-luvun kertomukselle, miten Jumala antoi Mooseksen kautta autiomaassa vaelluksella olevalle kansalle vettä kallioista ja ruoaksi mannaa.[1]
Ohraleipämessu ja muut raamattumessut on tarkoitettu ennen muuta pienryhmien messuiksi, esimerkiksi erilaisten kurssien yhteydessä ja niitä voidaan viettää muuallakin kuin kirkossa, esimerkiksi seurakuntasalissa tai ulkona.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Tillägg till Den svenska kyrkohandboken III-IV Tememässor/temagudstjänster Särskilda gudstjänster Mitt i församlingen 1993:4, s. 102-129. Svenska kyrkns Församlingsnämnd, Stockholm, 1993. ISBN ISSN 1101-3370. (ruotsiksi)
- ↑ a b Ohraleipämessu Joh. 6: 1.13, s. 7. Painettu jumalanpalvelusjärjestys, julkaisuvuotta ei ole merkitty. Suomen lähetysseura.
- ↑ Nils-Henrik Nilsson: Gudstjänst i svenska kyrkan En praktisk handledning Mitt i församlingen 1994: 8, s. 233. Svenska kyrkans församlingnämnd, 1994. ISBN ISSN 1101-3370. (ruotsiksi)