Avaa päävalikko

Marraskuun sosialistit oli nimitys, jota käytettiin vuoden 1905 suurlakon jälkeen Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen liittyneistä nuorista akateemisista henkilöistä.[1][2] Heidän mukaansa sosialismi oli tiede, jonka avulla voitiin toteuttaa lopullisena ja välttämättömänä yhteiskuntamallina pidetty sosialistinen yhteiskunta. Marraskuun sosialistit muodostivat puolueen niin sanotun "älymystösiiven", jonka esikuvana olivat böömiläissyntyisen sosiaalidemokraatin Karl Kautskyn luokkataisteluun pohjautuvat teoriat. Niiden mukaan kaikkea yhteistyötä omistavan luokan kanssa oli vältettävä.[3]

Marraskuun sosialistit olivat alun perin maaliskuussa 1905 perustetun Ylioppilaiden sosialidemokraattisen yhdistyksen jäseniä, jonka ydinryhmään kuuluivat Otto Wille Kuusinen, Edward Gylling, Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki. Suurlakon päätyttyä marraskuussa 1905 yhdistykseen kuuluneet ylioppilaat liittyivät sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Ylioppilaiden lakkokomitean johtohahmona toiminut Kuusinen tosin oli liittynyt puolueeseen jo vuotta aikaisemmin. Joulukuussa 1905 he perustivat poliittisen toimintansa pääfoorumiksi Sosialistisen Aikakauslehden, jonka päätoimittajaksi tuli Gylling, toimitussihteeriksi Kuusinen sekä kahdeksi muuksi vakituiseksi toimittajaksi Sirola ja Wuolijoki. Vuoden 1908 vaaleissa kaikki neljä valittiin eduskuntaan.[1] Muita Marraskuun sosialisteja olivat muun muassa Severi Alanne, Martti Kovero, Kullervo Manner, Mikko Uotinen ja Wäinö Wuolijoki.[3] Myöhemmin monet heistä liittyivät niin sanottuihin "siltasaarelaisiin".

LähteetMuokkaa

  1. a b Kuusinen, Otto Wille (1881 - 1964) Suomen kansallisbiografia. Viitattu 4.5.2015.
  2. Pieni Tietosanakirja Projekt Runeberg. Viitattu 4.5.2015.
  3. a b Aatsinki, Ulla: Tukkiliikkeestä kommunismiin. Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918, s. 63. Tampere University Press, 2008. ISBN 978-951-44-7574-0.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.