Norjanruusu
Norjanruusu (Rosa ’Hurdal’)[1] on Rosa Alba-ryhmään eli neidonruusuihin kuuluva ruusulajike,[2] jolla on kerratut vaaleanpunaiset kukat. Ruusu voi kasvaa jopa neljä metriä korkeaksi pensaaksi. Norjassa ruusu on yksi yleisimmistä ruusuista. Se on saanut nimensä Norjan Hurdalen laaksosta, joka sijaitsee samannimisessä kunnassa Akershusin läänissä. Hurdalsrosen nimellä ruusu tunnetaan ympäri maailman.[3]
| Rosa ’Hurdal’ | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: | Ruusut Rosa |
| Lajikeryhmä: | Rosa Alba |
| Lajike: | Rosa ’Hurdal’ |
Alkuperä muokkaa
Legendan mukaan ruusun toi 1800-luvulla Norjaan Saksan Gießenin alueelta kotoisin ollut nuori merimies, joka rakastui Hurdalen laakson papin tyttäreen.[3] Kertomuksesta on myös versio, jonka mukaan ruusu kasvoi alun perin Hurdalen pappilassa. Perheen poika oli tuonut taimen mukanaan Gießenistä Saksasta.[4][2]
Ruusun geneettistä alkuperää ei varmuudella tunneta. Kirjassaan Ruusut ruotsalaiset Gudrun Manell ja Bertil K. Johansson luokittelevat sen Rosa Alba-ryhmään eli neidonruusuihin kuuluvaksi,[2] samoin norjalainen ruusuasiantuntija Dag Lyngar.[3][5] Rosa ’Hurdalilla’ on useita Rosa Alba -risteymille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten voimakas kasvu, kerrannaiset, vaaleanpunaiset kukat sekä harmaanvihreät, sahalaitaiset, suippokärkiset lehdet.[2] Ruusun on myös arveltu olevan vuoriruusun (Rosa pendulina)[6] ja okaruusun (Rosa sherardii) risteymä.[7] Ruotsin Ruususeuran puheenjohtaja Lars-Åke Gustavssonin mukaan ruusu muistuttaa Rosa ’Villosa Dublexia’,[3] joka on vuonna 1899 esitelty luumuruusun (Rosa villosa) risteytys.[8]
Kuvaus muokkaa
Norjanruusu kasvaa Suomessa 2–3 metriä korkeaksi pensaaksi. Tuettuna se voi kasvaa jopa nelimetriseksi ja sitä voidaan käyttää köynnösruusun tapaan. Ruusulla on tukevat, aluksi vihreät, vanhempana punaruskeat versot. Versoissa ja oksissa on piikkejä hyvin vähän. Lehdet ovat harmaanvihreät, sahalaitaiset, suippokärkiset. Ruusu kukkii Suomessa kesä-heinäkuun vaihteesta heinäkuun puoleen väliin miedosti tuoksuvilla, kerratuilla, vaaleanpunaisilla kukilla, toisen vuoden versoilla. Kukat ovat kerratut, halkaisijaltaan 5–7 cm ja sijaitsevat yksittäin. Terälehtiä on 17–25 kappaletta. Norjanruusu muodostaa punaisia pitkulaisia kiulukoita. Viihtyy aurinkoisella tai kevyesti varjoisalla kasvupaikalla, tuoreessa, runsasravinteisessa maaperässä, mutta lajike sietää myös köyhää maaperää. Menestyy Suomessa kasvuvyöhykkeillä I–IV.[9][3][10][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Kasvien suomenkieliset nimet Finto.fi Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu. Viitattu 6.11.2020.
- ↑ a b c d Gudrun Manell & Bertil K. Johansson: Ruusut - Suomen oloihin soveltaen suomentanut Hannele Vainio - Otava 1998 - Sivu 97
- ↑ a b c d e ’Hurdal’ Rose Description HelpMeFind.com. Viitattu 6.11.2020.
- ↑ a b Hurdalsrose - En nydelig rose med et fantastisk blomsterflor NRK Norsk Rikskringkasting. Viitattu 6.11.2020.
- ↑ Dag Lyngar gyldendal.no. Arkistoitu 30.7.2021. Viitattu 6.11.2020.
- ↑ Vuoriruusu Rosa pendulina, Rosa alpina Suomen ruususeura. Viitattu 6.11.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ Hurdal', 'Hurdalsrosen', norjanruusu Suomen ruususeura. Viitattu 6.11.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ R. villosa Dublex David Austin roses. Viitattu 6.11.2020.
- ↑ Norjanruusu Rosa ’Hurdal’ Taimikko Ruhanen. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 6.11.2020.
- ↑ Norjanruusu – Hurdalros Särkän perennataimisto. Viitattu 6.11.2020.