No wave
No Wave oli kokeellisen musiikin genre, sekä taidesuuntaus, joka syntyi 1970-luvun lopulla New Yorkissa, Yhdysvalloissa. No wave -termi oli sanaleikki, joka pilkkasi uuden aallon (engl. new wave) musiikkia. No wave oli vastareaktio kaupalliselle rock-musiikille.
| No wave | |
|---|---|
| Alkuperä | konkreettinen musiikki, punk, industrial |
| Alkuperämaa | Yhdysvallat |
| Kehittymisen ajankohta |
1978–1981 |
| Tyypillisiä soittimia |
efektipedaalit, nauhasilmukat |
| Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia |
noise rock |
No wave oli epäkaupallista kokeellista musiikkia, joka otti vaikutteita muun muassa punkista, konkreettisesta musiikista, dadasta, futurismista ja fluxuksesta.
Vuonna 1978 julkaistua, englantilaisen Brian Enon tuottamaa kokoelmalevyä No New York pidetään tyylisuunnan keskeisenä merkkipaaluna. Kokoelma esitteli useita no wave artisteja, kuten DNA, Lydia Lunch ja James Chance and the Contortions.[1]
Musiikkigenren lisäksi no wave -liikkeellä oli merkittävä vaikutus myös amerikkalaiseen indie elokuvaan (no wave -elokuva), muotiin ja kuvataiteeseen. Tunnettuja no wave liikkeeseen yhdistettyjä elokuvantekijöitä ovat esimerkiksi Amos Poe, Vincent Gallo, Jim Jarmusch, Vivienne Dick, Nick Zedd ja Richard Kern. No wave elokuvat tehtiin usein pienellä tiimillä ja tuotantokalustolla. Elokuvien näyttelijöinä esiintyi tyypillisesti ensikertalaisia ja paikallisia muusikoita. No wave oli lyhytikäinen, mutta erittäin vaikutusvaltainen liike taiteilijoiden keskuudessa.
Tunnettuja yhtyeitä
muokkaa- 8-Eyed Spy
- Bush Tetras
- DNA
- Glenn Branca
- James Chance and the Contortions
- Mars
- Rhys Chatham
- Sonic Youth
- Suicide
- Swans
- Teenage Jesus & the Jerks (Lydia Lunch)
- Theoretical Girls
- Ut
- Von Lmo
Aiheesta muualla
muokkaa- New York No Wave Archive (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Masters, Marc: No Wave. New York City. Black Dog Publishing, 2008.