Avaa päävalikko
Nina Kuharsuk (Hruštšova) vuonna 1924.

Nina Petrovna Hruštšova, o.s. Kuharsuk (ukr. Ні́на Петрі́вна Хрущо́ва, ven. Нина Петровна Хрущёва; 14. huhtikuuta 190013. elokuuta 1984) oli Neuvostoliiton johtajan Nikita Hruštšovin toinen puoliso. Kuitenkin he avioituivat virallisesti vasta Nikitan erottua tehtävistään.[1]

ElämäkertaMuokkaa

Nina Kuharsuk syntyi ukrainalaiseen perheeseen Vaslivin kylässä, joka oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa. Hänen vanhempansa olivat talonpoikia. Käytyään kylänsä kansakoulua kolmen vuoden ajan hän aloitti opintonsa vuonna 1912 Lublinissä ja sittemmin Odessassa, jossa hän opiskeli vuoteen 1919 saakka. Tämän jälkeen hän toimi sihteerinä.

Vuoden 1920 alussa hän liittyi bolševikkeihin ja toimi sitten agitaattorina Puolan rintamalla.

UraMuokkaa

Vielä samana vuonna eli 1920 hän lähti opiskelemaan Moskovaan. Vuonna 1921 hänestä tuli opettaja Itä-Ukrainassa sijaitsevan Bah’mutin kaupungin kommunistisen puolueen kouluun. Siellä hän sairastui pilkkukuumeeseen, mutta toivuttuaan sairaudesta hän siirtyi vastaavaan tehtävään Donetskiin. Donetskissa hän vuonna 1922 tapasi Nikita Hruštšovin, jonka kanssa hän tuli viettämään koko loppuelämänsä.

Nina Kuharsuk aloitti vuonna 1926 Moskovassa kansantalouden opinnot ja meni sen jälkeen Kiovaan opettajaksi. Kiovan aikana hän synnytti ensimmäisen lapsensa Radan. Hän otti myös huolehdittavakseen kaksi Nikitan aiemmasta avioliitosta syntynyttä lasta.

 
Andrei Gromyko, Nina Hruštšova, Eleanor Roosevelt ja Nikita Hruštšov Hyde Parkissa New Yorkissa vuonna 1959.

Nikita HruštšovMuokkaa

Kun Nikita Hruštšov lähetettiin vuonna 1939 Moskovaan, Nina Kuharsuk seurasi miestään kaupunkiin. Hän asui siellä miehensä vanhempien luona ja työskenteli politrukkina eli puolueen työntekijänä lampputehtaassa.

Kun Nikita Hruštšov nimitettiin vuonna 1938 Ukrainan kommunistisen puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi, niin koko perhe palasi Kiovaan. Kuitenkin vain kolme vuotta myöhemmin perhe joutui lähtemään evakkoon. Evakkomatka suuntautui Volgajoen rannalla sijaitsevaan Samaran kaupunkiin. Syynä evakkoretkeen oli saksalaisten hyökkäys Neuvostoliittoon.

Kun Hruštšovista tuli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri vuonna 1953 ja siten maan todellinen johtaja, Nina Kuharsukista tuli maan ensimmäinen nainen, joskaan sellaista asemaa Neuvostoliiton hierarkiassa ei tunnustettu. Kuitenkin hän toimi eri tavoin kuin Neuvostoliiton johtajien aiemmat puolisot ja osallistui muun muassa miehensä ulkomaanmatkoihin ja muihin virallisiin tehtäviin.

Hruštšova oli varsin edustuskykyinen ja muun muassa puhui useita kieliä, tietysti ukrainaa ja venäjää, mutta myös puolaa, englantia ja ranskaa. Hän oli opiskellut vieraita kieliä tunnetussa Kommunistisen puolueen koulussa.

PerheMuokkaa

Nina Kuharsuk ja Nikita Hruštšov menivät virallisesti naimisiin vasta Hruštšovin vetäydyttyä kaikista tehtävistä vuonna 1965. Nina Hruštšova vietti lopun elämänsä Moskovassa ja perheeseen syntyi kolme lasta:[2]

  • Rada (1929-2016)
  • Sergei (1935)
  • Elena (1937)

LähteetMuokkaa

  1. Мікалай Аляксандравіч Зяньковіч et Николай Зенькович, Самые секретные родственники, ОЛМА Медиа Групп,‎ 2005.
  2. New York Times