Nikoloz Tškheidze

georgialainen poliitikko

Nik’oloz Tškheidze (georg. ნიკოლოზ ჩხეიძე, ven. Николай Семёнович Чхеидзе, Nikolai Semjonovitš Tšheidze, 1864 Kutaisin läänin Putin kylä – 7. kesäkuuta 1926 Leuville-sur-Orge, Ranska) oli georgialainen menševikkipoliitikko, joka toi marxismin Georgiaan 1890-luvulla. Hänellä oli huomattava rooli Venäjän vuoden 1917 helmikuun vallankumouksessa ja itsenäisen Georgian perustamisessa.

Nikoloz Tškheidze

Tškheidze syntyi aristokraattisen perheeseen Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Georgiassa. Yhdessä veljensä Kalenike Tškheidzen kanssa Nikolos oli perustamassa Georgian sosiaalidemokraattista liittoa.

Vuosina 1907–1917 Tškheidze oli menševikkien ryhmän johtaja Venäjän valtakunnanduumassa. Helmikuun vallankumouksen jälkeen hän toimi Petrogradin neuvoston ja yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajana. Tškheidze kannatti Venäjän väliaikaista hallitusta ja vastusti bolševikkien vaikutusvallan lisääntymistä.

Lokakuun vallankumouksen aikana, kun bolševikit ottivat vallan Venäjällä, Tškheidze oli lomalla Georgiassa. Hän jäi Georgiaan, jossa hänestä tuli Transkaukasian demokraattisen federatiivisen tasavallan johtaja vuonna 1918.

Toukokuussa 1918 Tškheidzestä tuli itsenäisen Georgian demokraattisen tasavallan puhemies. Versailles’n rauhankonferensissa vuonna 1919 hän etsi ententen tukea itsenäiselle Georgialle.

Tškheidze oli mukana laatimassa uuden tasavallan ensimmäistä perustuslakia vuonna 1921. Puna-armeijan vallattua Georgian saman vuoden maaliskuussa hän siirtyi maanpakoon Ranskaan Konstantinopolin kautta [1].

Nikoloz ja Alekandra Tškheidzen hauta Pariisissa

13. kesäkuuta 1926 Tškheidze teki itsemurhan Georgian demokraattisen tasavallan pakolaishallituksen virka-asunnossa Leuville-sur-Orgessa Ranskassa. Hänet on haudattu Père Lachaisen hautausmaalle Pariisiin.[2].

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa