Avaa päävalikko

Nikolai Fjodorovitš Emin (1700 luvun alkupuoli – 1814) oli venäläinen virkamies, joka määrättiin vuonna 1802 Vanhan Suomen venäläistämiskomitean jäseneksi. Hän ehdotti Ruotsin lakien ja oikeuslaitoksen poistamista. 1804 hänestä tuli Viipurin siviilikuvernööri. Kun Suomen sota puhkesi 1808, hänestä tuli Buxhoevdenin apulainen Suomen hallinnon hoitamisessa mutta hänen tehtävänsä jäivät vähäisiksi, lähinnä teiden ja siltojen tarkastusta ja postilaitoksen luomista. Vuosina 1809–1811 hän oli niin sanotun Eminin komitean kansliapäällikkö tarkoituksena auttaa Mihail Speranskia Viipurin ja muun Suomen hallinnon luomisessa.[1]

Emin oli tunnettu runoilija ja 1700-luvun merkittävimmän venäläisen runoilijan Gavrila Deržavinin ystävä. He tutustuivat 1780-luvulla Petroskoissa, kun Deržavin toimi Aunuksen kuvernementin kuvernöörinä.[2] Hänen isänsä Fjodor Emin (1735-1770) oli myös kirjailija.[3]

LähteetMuokkaa

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.