Nigerin sisämaasuisto

Nigerin sisämaasuisto[2] on laaja tulvatasanko ja järvialue Nigerjoen keskijuoksulla Malissa.

Nigerin sisämaasuisto

Nigerin sisämaasuisto satelliittikuvassa.

Sijainti
Hallinto
Tyyppi
Suisto, ekoalue, WWF-ekoalue, kosteikko, sisämaasuistoView and modify data on Wikidata
Luokitus
Kartta
Savitaloja Debojärvellä.

Nigerjoen 400 kilometriä pitkä ja 125 kilometriä leveä sisämaasuisto ulottuu lounais-koillissuunnassa Ségousta Timbuktun jokisatamaan Koryoumeen. Se käsittää myös Nigerin sivujoen Banin alajuoksun. Alue rajoittuu etelässä ja idässä Bandiagaran ylänköön, lännessä ”kuolleeksi suistoksi” kutsuttuun muinaiseen tulva-alueeseen ja pohjoisessa itä-länsi -suuntaisiin hiekkadyyneihin. Sisämaasuiston laajuus on keskimäärin 40 000 neliökilometriä, mutta sen pinta-ala voi vaihdella kuivan ajan 30 000 neliökilometristä tulvakauden 80 000 neliökilometriin.[3]

Aluetta luonnehtivat lukuisat jokihaarat ja tulvajärvet, joita yleensä esiintyy jokien suistoissa. Sen ylä- ja keskiosa Ké Macinasta ja Dounasta alaspäin käsittää Nigerin ja Banin kaksi päähaaraa sekä järvialueen, johon kuuluvat muun muassa Débo, Wallado ja Korientze -järvet. Alaosan muodostaa Diréen ulottuva monimutkainen jokien ja tulva-altaiden verkosto, jonka suurimmat sivuhaarat ovat Issa Ber, Barra Issa ja Koli Koli.[4]

Sisämaasuisto varastoi vuosittain 7–70 kuutiokilometriä vettä. Tulva alkaa Koulikorosta syyskuussa, levittäytyy nopeasti tasangolle ja ohittaa Dirén kolme kuukautta myöhemmin. Ilmaan haihtuu ja maahan imeytyy noin 44 % virtauksesta. Sisamaasuiston reuna-alueilla sijaitsevien tulvajärvien kuten Aougoundoun, Dôn, Faguibinen, Garoun, Haribongon, Horon, Koraroun, Niangayen ja Télén pinta-ala on supistunut viime vuosikymmenten kuivuuden takia.[5]

Nigerin sisämaasuistoa hyödynnetään kalastuksessa, karjan laidunmaana ja maanviljelyksessä. Siellä sijaitsee Länsi-Afrikan laajin keinokastelujärjestelmä Office du Niger.[6] Alue on myös tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka[7]. Sisämaasuisto sai Ramsar-alueen statuksen vuonna 2004[8].

Lähteet

muokkaa
  • The Niger River Basin: A Vision for Sustainable Management. Washington, DC: The World Bank, 2005. 0-8213-6203-8 Teoksen verkkoversio.

Viitteet

muokkaa
  1. https://www.ramsar.org/sites/default/files/documents/library/wwd2004_rpt_mali_press_e.pdf. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Maat ja kansat: Otavan maantieteellinen tietosanakirja, 3, s. 1296. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-01911-2
  3. The Niger River Basin, s. 14.
  4. The Niger River Basin, s. 14–15.
  5. The Niger River Basin, s. 15–16.
  6. The Niger River Basin, s. 6.
  7. The Niger River Basin, s. 24.
  8. Ramsar Sites Information Service rsis.ramsar.org. Viitattu 17.8.2016.