Naissaari (Jyväskylä)

saari Suomessa
Tämä artikkeli kertoo saaresta Jyväskylässä. Myös Virossa on Naissaari.

Naissaari on saari Vaajavirrassa Jyväskylän kaupungin Kanavuoren kaupunginosassa (aiemmin Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakosken taajamassa). Naissaaren luoteispuolella on Varassaari. Saari on 400 metriä pitkä ja leveimmillään 200 metriä. Saaren keskikohta muodostaa loivan mäen, joka kohoaa noin 10 metrin korkeudelle vedenpinnasta. Valtatiet 4, 9, 13, 23 ylittävät Vaajavirran Naissaaren eteläosan kautta.

Naissaari

Naissaaren länsirantaa

Sijainti
Jyväskylä
Suomi
Vesialue
Vaajavirta
Korkein kohta
90 m[1]
Kartta

Saari on kulttuurihistoriallinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät luonto, nähtävyydet ja kulttuuri. Saarella on kolme 1800-luvulla rakennettua puutaloa, vuonna 1920 rakennettu puutalo jossa toimii kahvila sekä kaksi vuonna 1934 valmistunutta funktionalistista taloa. Saarta kiertää historiallinen polku kohdetauluineen. Entisessä korjauspajan rakennuksessa toimi syyskuuhun 2019 asti Puttipajan tehtaanmyymälä designpuoti Wanha Paja[2].

Muita palveluita saarella ovat kahvila ja kesäteatteri[3]. Naissaaren itäpuolella Vaajavirran toisella puolella sijaitsee Uimalanniemi, jossa on uimaranta.

Saaren länsipuolella sijaitsee Vaajakosken kanava ja käytöstä poistettu vanha vesivoimalaitos (valmistunut 1920) sekä itäpuolella uusi vesivoimalaitos (valmistunut 1942).[4][1] Vanha voimalaitos toimii näyttely- ja tapahtumapaikkana nimellä Wanha Woimala.

Historiaa muokkaa

Naissaaressa toimi 1800-luvulla Haapakosken saha. Näihin aikoihin saari muodosti Haapakosken (nykyisen Vaajakosken) keskustan. Saarella sijaitsi sahan lisäksi työläisten mökkejä, sahan konttori, kauppa, koulu ja posti.

Saaressa on aiemmin ollut myös Vaajakosken tehtaiden työläisille tarkoitettu asuintalo Pitkä pytinki sekä nykyisen kanavan tienoilla sijainnut yleinen sauna, jotka on purettu vuosikymmeniä sitten. Vaajakosken tehtaiden korjauspaja sijaitsi Naissaaressa.

Ennen Vaajakosken kanavan rakentamista Naissaaren kyljessä kanavan paikalla oli pieni niemi, jonka erotti muusta saaresta 1840-luvulla veneilyn ja tukinuiton helpottamiseksi rakennettu kanava, jota kutsuttiin Vaajantaipaleeksi, Kissakanavaksi tai Kissakoskeksi. Niemessä sijaitsi aiemmin Rimahelvetti, paikka minne Naissaaren sahan jätepuu kuljettettiin poltettavaksi kiskoja pitkin. Rimahelvetti oli toiminnassa 1870-luvulta vuoteen 1916. Kanava padottiin voimalaitosten rakentamisen aikoihin. Vuonna 1959 siihen rakennettiin kalankasvatusaltaita.[5] Niemen halki kulki kapearaiteinen rautatie, jota käytettiin veneiden kuljettamiseen saaren yli pienen käsivoimin vedettävän vaunun avulla.

1930-luvun funkkistalot on suunnitellut SOK:n arkkitehti Paavo Riihimäki. Isompi on toiminut SOK:n virkailijoiden klubitalona ja pienempi makeistehtaan johtajan asuntona.[6] Pienemmän funkkistalon osti myöhemmin Merenkulkuhallitus ja isompaan muutti valokuvausstudio Tähtikuva vuonna 1997.[7] Naissaaren kahvila aloitti toimintansa vuonna 1993 nimellä Kahvila Voima.[8]

Naissaari on sijainnut Haapaniemen ja Leppäveden rekisterikylien rajalla. Pieni osa saaren kaakkoispäästä on kuulunut Jyväskylän rekisterikylään.[9]

Kuvia muokkaa

Naissaaren kahvila
Vanha voimala ja Naissaarta
Funkkistalo Naissaaressa
Naissaari talvella

Lähteet muokkaa

  1. a b Tee karttalinkki Maanmittauslaitos. Viitattu 6.9.2009.
  2. Design Puoti Wanha Paja on sulkenut ovensa ja Puttipajan tehtaanmyymälä on muuttanut uusiin tiloihin puttipaja.fi. Viitattu 10.12.2019.
  3. Naissaari Jyväskylän kaupunki. Viitattu 6.9.2009.
  4. Naissaari, Vaajakoski (archive.orgissa, 27.5.2002) Jyväskylän maalaiskunta. Viitattu 6.9.2009.
  5. Naissaari saa opastetun historiallisen luontopolun. Wessmanni, 19.5.1996, 1. vsk, nro 8, s. 7. Vaajakoski: Uutismanni.
  6. Jyväskylän maalaiskunnan kulttuuriperintö, viitattu 14.11.2012
  7. Vanha kerho myyty. Wessmanni, 19.10.1997, 2. vsk, nro 20, s. 3.
  8. Kahvila Voimassa vaihtuu yrittäjä. Wessmanni, 4.5.1997, 2. vsk, nro 9, s. 3. Vaajakoski: Uutismanni.
  9. Peruskartta 1:20 000. 3212 08 Vaajakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 18.10.2023)

Aiheesta muualla muokkaa