Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo saaresta Virossa. Myös Jyväskylässä on Naissaari.
Naissaar
Naissaar NLT Landsat7.png

Naissaari satelliittikuvassa

Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
27 m
Pinta-ala
18,6 km²

Naissaari [1] (vir. Naissaar, ruots. Nargö, saks. Nargen) on saari Tallinnan edustalla, Virossa. Saaren pinta-ala on 18,6 km², ja korkein kohta 27 metriä. Neuvostoliiton aikaan siellä sijaitsi sotilastukikohta, jonne ei ollut pääsyä ulkopuolisilla. Naissaaren turistinähtävyys onkin maailman suurin Neuvostoliiton aikaisten merimiinojen jäämistö.

Sisällysluettelo

HistoriaaMuokkaa

Vuonna 1856 käyttöön vihitty Naissaaren ensimmäinen kirkko rakennettiin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen Tallinnan kauppa-asiamiehen Gustaf Fredrik von Böninghin aloitteesta ja hänen keräämillään varoilla.[2][3]

Naissaari muodosti osan Pietari Suuren merilinnoitusta,[4] ja myöhemminkin Suomenlahden tykistösulun osan.[5] Se jäi Jatkosodassa saksalaisten Mäkiluodon (Porkkalanniemen edustalla) ja Aegnan (Viimsinniemen, vir. Viimsi poolsaar, edustalla) välille laskeman merimiinoitteen ja sukellusveneverkon länsipuolelle. Sulute tunnettiin nimellä ”Nashorn” (sarvikuono).[6]

Naissaaressa oli vuosina 1942–1944 suomalaisen 44. Radio- ja ilmavalvontakomppanian valvonta-asema.

Maailmankuulu virolainen optikko Bernhard Schmidt syntyi ja eli lapsuutensa Naissaaressa.

GalleriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 28.4.2017
  2. Gustaf Fredrik von Böningh Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 17.8.2018. (viroksi) (suomeksi)
  3. Värä, Einar: Gustaf Fredrik Böning – en bortglömd föregångare inom estnisk-finska relationer. Historisk Tidskrift för Finland, 2009, nro 3. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.8.2018. (ruotsiksi)
  4. Leskinen, Jari & Silvast, Pekka: Suljettu aika, Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944–1956, s. 27–28. WSOY, 2001. ISBN 951-0-25128-3.
  5. Suljettu aika, s. 31–35
  6. Soiri, Tuomo: Iskulaivue (Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen ja meririntaman puolustuksessa 1943–1944). WSOY, 1991

Aiheesta muuallaMuokkaa