Avaa päävalikko

Naisen parhaat vuodet (A Woman Under the Influence) on John Cassavetesin käsikirjoittama ja ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva vuodelta 1974. Se kertoo kolmilapsisen perheen elämästä äidin mielenterveysongelmien keskellä. Pääosaa Mabelia esittää Cassavetesin vaimo Gena Rowlands ja tämän miestä Nickiä televisiosarjan Columbo nimiroolista tunnetuksi tullut Peter Falk.[1] Rowlands sai roolistaan Golden Globe -palkinnon ja oli ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi.

Naisen parhaat vuodet
A Woman Under the Influence
Elokuvan Kanadassa vuonna 2011 käytetty juliste
Elokuvan Kanadassa vuonna 2011 käytetty juliste
Ohjaaja John Cassavetes
Käsikirjoittaja John Cassavetes
Tuottaja Sam Shaw
Säveltäjä Bo Harwood
Kuvaaja Mitch Breit
Al Ruban
Leikkaaja David Armstrong
Sheila Viseltear
Pääosat Gena Rowlands
Peter Falk
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Faces International Films
Ensi-ilta 18. marraskuuta 1974
Kesto 155 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

JuoniMuokkaa

Los Angelesin lähiössä asuva Mabel Longhetti (Rowlands) on kolmen 5–10-vuotiaan lapsen äiti, joka rakastaa rakennusalalla työskentelevää miestään Nickiä (Falk) ja haluaa miellyttää häntä kaikin tavoin. Mabelin yhä oudommaksi käyvä käytös alkaa kuitenkin huolestuttaa sekä aviomiestä että heidän sukulaisiaan ja ystäviään, ja Mabel lähetetään vastoin tahtoaan puoleksi vuodeksi hoitoon psykiatriseen sairaalaan. Lasten yksinhuoltajaksi joutuva Nick ei osaa kasvattajan rooliaan yhtään paremmin kuin lasten äitikään. Nick on työpaikalla kireä eikä halua kenenkään puhuvan hänen perheensä asioista. Puolen vuoden kuluttua Mabel palaa sairaalasta kotiin, jonne Nick on järjestänyt yllätyskutsut kymmenine vieraineen. Viime hetkellä ennen Mabelin saapumista hän tulee toisiin ajatuksiin ja lähettää vieraat kotiin lähimpiä sukulaisia lukuun ottamatta. Mabel saapuu kotiin, mutta ei kestä edes lähimpiensä – omien ja miehensä vanhempien sekä lastensa – tapaamista kerralla vaan ajautuu psykoosiin ja yrittää viillellä itseään. Nick ja Mabel pyytävät sukulaisia poistumaan, laittavat lapset nukkumaan ja jäävät talon alakertaan kaksistaan. Elokuva päättyy ilman selvää loppuratkaisua.[1]

NäyttelijätMuokkaa

 Gena Rowlands  … Mabel Longhetti  
 Peter Falk  … Nick Longhetti  
 Fred Draper  … George Mortensen  
 Lady Rowlands  … Martha Mortensen  
 Katherine Cassavetes  … Margaret Longhetti  
 Matthew Laborteaux  … Angelo Longhetti  
 Matthew Cassel  … Tony Longhetti  
 Christina Grisanti  … Maria Longhetti  

TuotantoMuokkaa

John Cassavetesin vaimo Gena Rowlands kehotti miestään kirjoittamaan häntä varten näytelmän, joka tutkisi nykyajan naisten ongelmia. Näytelmäkäsikirjoituksesta tuli kuitenkin niin rankka, ettei Rowlands uskonut kykenevänsä esittämään rooliaan useita kertoja viikossa teatterissa. Niinpä Cassavetes sovitti tarinan elokuvakäsikirjoitukseksi, mutta rahoituksen saaminen keski-ikäisen naisen mielenterveysongelmista kertovaan elokuvaan ei ollut helppoa. Suurten tuotantoyhtiöiden kieltäydyttyä Cassavetes otti lainaa taloaan vastaan ja keräsi rahoitusta myös ystäviltään, kuten Nickin rooliin valitulta Peter Falkilta, joka sijoitti elokuvaan puoli miljoonaa dollaria.

Elokuvan tuotantoryhmä koostui American Film Instituten opettajista ja opiskelijoista, koska Cassavetes oli tuolloin nimitettynä elokuvakoulun ensimmäiseksi residenssiohjaajaksi. Kuvaukset tehtiin Hollywood Boulevardilla sijainneessa omakotitalossa, ja pienen budjetin vuoksi muun muassa Gena Rowlands huolehti itse omasta kampauksestaan ja meikkauksestaan.

Naisen parhaat vuodet on ilmeisesti ensimmäinen amerikkalainen independent-elokuva, joka onnistuttiin levittämään maanlaajuisesti käyttämättä normaaleja levityskanavia. Sitä esitettiin art house -teattereissa ja yliopistojen elokuvanäytännöissä, joissa Cassavetes ja Falk olivat usein läsnä keskustelemassa yleisön kanssa teoksesta.

VastaanottoMuokkaa

Cassavetes ja Rowlands saivat elokuvasta parhaan ohjaajan ja parhaan naispääosan Oscar-ehdokkuudet. Golden Globe -tapahtumassa Rowlands palkittiin parhaasta naispääosasta, minkä lisäksi Cassavetes oli ehdolla parhaasta ohjauksesta ja käsikirjoituksesta sekä elokuva vuoden parhaana draamaelokuvana.

Elokuvakriitikko Roger Ebert piti Naisen parhaita vuosia Cassavetesin parhaana teoksena vuoden 1984 elokuvan Tunteiden virrat ohella. Helsingin Sanomien Paula Talaskivi kirjoitti ensi-ilta-arvostelussaan 1976 Cassavetesin persoonallisen, improvisoinnilta vaikuttavan tyylin kehittyneen yhä edellisestä Minnie & Moskowitz -elokuvasta ja sanoo hänen suunnanneen tällä elokuvalla sanomansa etenkin aviomiehille. Hän näki tarinassa joitakin aukkoja, mutta sitäkin enemmän hienoja yksittäisiä tilanteita[1].

Vuonna 1990 elokuva otettiin mukaan Yhdysvaltojen National Film Registryyn, johon kootaan kulttuurisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia[2].

LähteetMuokkaa

  1. a b c Talaskivi, Paula: Cassavetes avioliitosta. Helsingin Sanomat, 14.2.1976, s. 18. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. Complete National Film Registry Listing National Film Registry. Viitattu 13.4.2019. (englanniksi)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:A Woman under the Influence