Roger Ebert
Roger Joseph Ebert ['iːbərt] (18. kesäkuuta 1942 Urbana, Illinois, Yhdysvallat – 4. huhtikuuta 2013 Chicago, Illinois, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen Pulitzer-palkittu toimittaja, elokuvakriitikko ja elokuvakirjoittaja. Ebert kirjoitti viikoittaisia arvosteluja Chicago Sun-Times -sanomalehteen vuodesta 1967 lähtien. Lisäksi hän arvosteli elokuvia televisiossa, ensin 23 vuotta Gene Siskelin kanssa ja myöhemmin muutaman vuoden Richard Roeperin kanssa. Ebertin ja Siskelin ohjelma tuli tunnetuksi erityisesti ”kaksi peukkua ylös” -arviometodistaan.
Roger Ebert | |
---|---|
Ebert vuonna 1970. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. kesäkuuta 1942 Urbana, Illinois |
Kuollut | 4. huhtikuuta 2013 (70 vuotta) Chicago, Illinois |
Ammatti | elokuvakriitikko, toimittaja |
Muut tiedot | |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Nuoruus ja opiskeluaika
muokkaaRoger Ebertin isä Walter työskenteli Illinoisin yliopistossa sähköteknikkona, ja hänen äitinsä Annabel oli kirjanpitäjä. Roger oli jo lapsena innostunut lehtialasta, sillä hän julkaisi hektografilla painettua kaupunginosalehteä [1] ja peruskoulunsa postimerkkien keräilijöiden lehteä. High school -aikanaan Ebert oli aktiivinen: hän kuului koulun uimajoukkueeseen, esiintyi näytelmissä, perusti scifi-yhdistyksen, juonsi koulun lauantaiaamun radio-ohjelmaa ja toimi luokkansa puheenjohtajana. Ensimmäisen työpaikkansa lehdestä hän sai 15-vuotiaana, kirjoittaen high school -urheilutapahtumista paikalliselle The News-Gazette -lehdelle.[1]
Ebert aloitti opinnot Illinoisin yliopistossa. Hän teki siellä viikoittaista poliittista lehteä ja kirjoitti koulun Daily Illini -lehteen. Lisäksi hän kirjoitti myös freelancerina Chicago Sun-Times- ja Chicago Daily News -sanomalehtiin.[1] Hän valmistui 1964 pääaineena journalismi. Hän jatko-opiskeli englantia Kapkaupungin yliopistossa saatuaan stipendin ulkomailla opiskelua varten. Ebertin oli tarkoitus väitellä tohtoriksi Chicagon yliopistossa, mutta hän jätti yliopiston saatuaan työpaikan Chicago Sun-Timesilta.[2]
Ura
muokkaaEbert aloitti syyskuussa 1966 Chicago Sun-Timesin osa-aikaisena työntekijänä. Seuraavassa huhtikuussa häntä pyydettiin lehden elokuvakriitikoksi eläkkeelle jääneen Eleanor Keenin tilalle.[1] Vaikka hänen elokuvatietämyksensä oli vielä vähäinen, lehdet etsivät tuona aikana nuoria kriitikoita kirjoittamaan nuorelle yleisölle. Elokuvakokemusta Ebert sai tehtyään muutamia elokuvakäsikirjoituksia. Hänen käsikirjoitukseensa perustui esimerkiksi tunnetun b-elokuvien ohjaajan Russ Meyerin elokuva Beyond the Valley of the Dolls (1970, Suomen tv-esityksessä nimellä Nukkelaakson amatsonit).[2] Ebert oli selvästi myöhemmin ylpeä elokuvasta, joka oli ensimmäinen suuren elokuvayhtiön tuottama niin sanottu seksploitaatioelokuva.[1]
Sun-Timesin James F. Hoge, Jr. vaati virkavapaata ottanutta Ebertiä päättämään pian, aikooko tämä jatkaa elokuvien tekemistä vai niiden arvioimista. Ebert jäi Sun-Timesille kirjoittamaan elokuvista.[1] Hän alkoikin 1970-luvulla saada tunnettavuutta kriitikkona. Time-lehti kutsui häntä 1970 ”yhteisön kulttuurivaraksi”, ja Chicago Newspaper Guildin mukaan hän ”ohjaa Chicagoa uuden kritiikin aikakaudelle”.[2] Hänen arvostustaan kuvaa se, että hän sai vuonna 1975 ensimmäisenä elokuvakriitikkona Pulitzer-palkinnon.[1]
Ebert aloitti 1975 pitkän yhteistyön Chicago Tribunen kriitikon Gene Siskelin kanssa. He tekivät aluksi Opening Soon at a Theater Near You -nimistä ohjelmaa paikalliselle WTTW-kanavalle, mutta vuonna 1978 ohjelma siirtyi Sneak Previewsiksi nimettynä kansalliseen PBS-verkkoon.[1] Ohjelmasta tuli julkisen televisiotoiminnan historian suosituin viihdeohjelma, ja Tribune Entertainment hankki oikeudet ohjelmaan nähtyään sen potentiaalin.[2] Tribune alkoi esittää sitä 1981 nimellä At the Movies. Ohjelma siirtyi 1986 Buena Vista Televisionille, ja se tunnettiin jatkossa nimellä Siskel & Ebert & The Movies. Buena Vistalla Ebert kehitti myös tunnetun ”kaksi peukkua ylös” -arvosteluasteikon, josta ohjelma tuli tunnetuksi. Siskelin kuoltua 1999 Ebert etsi itselleen uutta työparia, joksi valitsi seuraavana vuonna Sun-Timesilla myös työskennelleen Richard Roeperin. Ebert & Roeper -ohjelma näkyi parhaimmillaan kahdellasadalla kanavalla. Ebert jatkoi ohjelmassa vuoteen 2006, jolloin hän joutui sairauden vuoksi jättäytymään sivuun.[1]
Vaikka Ebert viimeisinä vuosinaan menetti sairautensa takia puhekyvynkin, hän jatkoi loppuun asti elokuva-arvostelujen tekemistä. Viimeisinä vuosinaan Ebertistä tuli myös merkittävä vaikuttaja sosiaalisessa mediassa. Hänellä oli Twitterissä yli 800 000 seuraajaa.[2]
Ebertin elokuva-arvosteluja julkaistiin yli kahdessasadassa sanomalehdessä ympäri maailman. Hän kirjoitti yli 15 kirjaa, mukaan luettuna vuotuiset elokuvia käsittelevät vuosikirjansa. Hänen televisiosarjaansa lähetettiin useissa verkoissa, ja se oli useasti Emmy-palkintoehdokkaana. Helmikuussa 1995 Chicagon osa Erie Street -kadusta lähellä CBS:n studioita nimettiin Siskel & Ebert Wayksi. Vuonna 2005 Ebert sai tähden Hollywood Walk of Famelle ensimmäisenä elokuvakriitikkona. Forbes-lehti valitsi Ebertin Yhdysvaltain vaikutusvaltaisimmaksi kommentaattoriksi ennen Bill Maheria, Lou Dobbsia ja Bill O'Reillyä, jotka ovat tunnettuja poliittisia kommentaattoreita.
Yksityiselämä
muokkaaPerhe
muokkaaRoger Ebert meni naimisiin vasta 50-vuotiaana, kun hän nai asianajaja Chaz Hammel-Smithin. He eivät saaneet omia lapsia, mutta Chazilla oli kaksi lasta Sonia ja Jay, joiden isäpuoli Ebert oli. Hänellä oli lapsipuoliensa kautta myös neljä lastenlasta.[1]
Sairaus ja kuolema
muokkaaEbert sairasti syöpää vuodesta 2002.[2] Kilpirauhassyöpä poistettiin häneltä 2002, ja seuraavana vuonna häneltä poistettiin osa sylkirauhasista sylkirauhassyövän takia. Syöpä uusiutui jälleen 2006, nyt leuassa. Sen vuoksi häneltä jouduttiin poistamaan osa alaleuasta.[3] Ebert menetti puhekyvyn eikä pystynyt enää juomaan eikä syömään. Hän sai ravintoa viimeiset vuodet letkun kautta.[2] Huhtikuun alussa 2013 Ebert kertoi blogissaan, että syöpä oli jälleen uusiutunut. Hän sanoi samalla olevansa hetken vapaalla, mutta jatkavansa vielä arvioiden tekemistä. Pari päivää myöhemmin hän kuoli.[1]
Vuonna 2012 Ebert julkaisi omaelämäkerran Life Itself : A Memoir.
Lähteet
muokkaa- Martin, Douglas: Roger Ebert Dies at 70; a Critic for the Common Man 4.4.2013. The New York Times Company. Viitattu 5.4.2013. (englanniksi)
- Steinberg, Neil: Roger Ebert dead at 70 after battle with cancer 4.4.2013. Sun-Times Media, LLC. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 5.4.2013. (englanniksi)
Viitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Roger Ebert Wikimedia Commonsissa
- Ebertin kotisivut (englanniksi)
- Ebertin blogi (englanniksi)
- Ebertin viimeinen blogikirjoitus (englanniksi)
- Ebert & Roeper and the Movies -ohjelman sivut (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Roger Ebertin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Ylänen, Helena: ”Katsoja parasta laatua: Roger Ebert in memoriam”, Filmihullu 3/2013.