Avaa päävalikko

Näsiä eli lehtonäsiä, riidenmarja (Daphne mezereum) on pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin (Daphne), jossa on noin 50 lajia.

Lehtonäsiä
Harilik näsiniin (Daphne mezereum) - Keila loomets.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Näsiäkasvit Thymelaeaceae
Suku: Näsiät Daphne
Laji: mezereum
Kaksiosainen nimi

Daphne mezereum
L.[1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Näsiä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Näsiä Commonsissa

Daphne mezereum0.jpg

UlkonäköMuokkaa

Lehtonäsiä kasvaa noin 60–120 cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Lehtonäsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.

LevinneisyysMuokkaa

Lehtonäsiä on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu. Lehtonäsiä kasvaa lehtomaisissa metsissä.[2]

KäyttöMuokkaa

Lehtonäsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.

KasvintuhoajatMuokkaa

Nisäkkäät jättävät lehtonäsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet.[3]

LähteetMuokkaa

  1. ITIS
  2. Luontoportti
  3. Cantell & Saario: [1], Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936

Aiheesta muuallaMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa